Pienten lasten liikkumisesta uutta tutkittua tietoa

Varhaiskasvatusikäiset 4–6-vuotiaat lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tuoreiden tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen tytöistä ja pojista täytti vain 46–85 prosenttia. Suositus varhaiskasvatusikäisille lapsille päivittäin on kolme tuntia liikkumista, josta vähintään yksi tunti on reipasta ja rasittavaa liikkumista, kuten hippaleikkejä tai trampoliinihyppelyä.

Kuvituskuva

Tulokset saatiin Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa vuosina 2019–2021 valittiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää pienten lasten liikkumisen seurannassa. Liikkumisen lisäksi mitattiin myös monipuolisesti lasten motorisia taitoja, jotka luovat liikkumisen perustan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kolmivuotisen Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuivat tutkimukseen pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Likes ja Jyväskylän yliopisto. Hanke on osa Liikkuva varhaiskasvatus –ohjelman toteutusta.

Hankkeen tulosten mukaan pojat olivat keskimäärin tyttöjä aktiivisempia. Lasten motoriset taidot eli staattinen ja dynaaminen tasapaino sekä liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot olivat sitä parempia, mitä vanhempia lapset olivat. Tytöillä oli poikia parempi staattinen tasapaino ja poikien välineenkäsittelytaidot olivat tyttöjä paremmat.

Viitoitetaan tietä seurantajärjestelmälle

Suomessa ei ole vielä systemaattista seurantaa varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen osalta. Tuoreen tutkimus- ja kehittämishankkeen tulokset luovat tietopohjan ja viitoittavat tietä uudelle seurantajärjestelmälle, jonka avulla saadaan tietoa pienten lasten liikkumisen määrästä, motorisista taidoista ja liikkumiseen liittyvistä tekijöistä.

– Kouluikäisille meillä on olemassa erinomaiset liikkumisen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmät jopa maailman mittakaavassa. Varhaiskasvatusikäisten osalta tarvitsemme myös vastaava seurantaa ja tietopohjaa liikkumisen edistämisen tueksi, kertoo tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Likesiltä.

Varhaiskasvatusikäisten osalta tarvitsemme seurantaa ja tietopohjaa liikkumisen edistämisen tueksi.

Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, Likes

Ensimmäinen pienten lasten liikkumisen mittaamisen menetelmien kokonaisuus


Piilo-hankkeessa koottiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää laajassa seurannassa. Lisäksi testattiin menetelmien toimivuus sekä tuotettiin uutta tietoa.  Tuija Tammelin muistuttaa, että erilaisia tutkimuksia varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisesta on tehty aiemminkin, mutta nyt on suunniteltu alusta alkaen juuri tälle ikäryhmälle laajaan seurantaan sopiva kokonaisvaltainen paketti erilaisista menetelmistä. Hankkeessa koottiin eri organisaatioiden ja tutkimushankkeiden varhaiskasvatusikäisten liikkumisen tutkijat ja asiantuntijat saman pöydän ääreen yhteiseen kehittämistyöhön parhaan mahdollisen lopputuloksen löytämiseksi.


– Tuloksissa liikkumisen määrä vaikuttaa kokonaisuudessaan positiiviselta, vaikkakin reipasta liikkumista kaivataankin lisää. Mielenkiintoista olisi nähdä myöhemmin vastaavanlaisilla menetelmillä mitatut tulokset, jolloin trendi alkaa hahmottua, kommentoi Tammelin hankkeen tuloksia.

Tammelin muistuttaa, että yksilöllisiä eroja liikkumisessa on silti. Aktiivisuuden määrän lisäksi tuleekin kiinnittää erityistä huomiota liikkumisen monipuolisuuteen ja erilaisten taitojen opetteluun.

– Tärkeää olisi saada jatkossa lisää tietoa myös siitä, millainen liikkuminen on varhaiskasvatusikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin osalta kaikkein merkittävintä, Tammelin jatkaa.

Liikkumisen ilo pois piilosta

Monissa tutkimuksissa liikkumisen ilo on jäänyt huomioimatta. Sen mittaamiseen ja seurantaan ei ole ollut työkaluja, vaikka on tiedossa, että kaikenikäisiä motivoi juuri liikkumisesta saatava hyvä mieli ja liikkumisen riemu. Hankkeessa kehitetty kuvallinen haastattelumenetelmä nostaa tiedonkeruussa esiin liikkumisen ilon merkityksen ja antaa tilaa lasten ajatuksille. Menetelmänä se onkin lapsilähtöinen ja lapsia osallistava.

– On tärkeää, että lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja he tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi omina itsenään. Lasten osallisuutta vahvistettiin kuvallisen haastattelumenetelmän lisäksi muun muassa siten, että lapset allekirjoittivat oman suostumuksensa mittauksiin. Lisäksi keräsimme myös lasten ajatuksia ja näkökulmia liikkumiseen, kuvailee apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

On tärkeää, että lapset tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi omina itsenään.

Apulaisprofessori Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto

Lapset kokivat olevansa hyviä liikunnassa sitä useammin, mitä nuoremmista lapsista oli kyse. Lähes kaikki lapset kertoivat pitävänsä liikunnasta, sillä vain yksi prosentti sanoi, ettei pidä siitä. Yli puolet (54 %) 4–6-vuotiaista lapsista kertoi harrastavansa ohjattua liikuntaa, pääkaupunkiseudulla asuvat lapset harrastivat eniten. Suosituimmat liikuntaharrastukset olivat jalkapallo (25 %), uinti (24 %), tanssi (24 %) ja voimistelu (22 %).

Lapset ulkoilivat joka päivä: varhaiskasvatuksessa tyypillisimmin 1–2 tuntia ja vapaa-ajalla 30–60 minuuttia päivässä. Viikonloppuisin ulkoilun määrä jäi keskimäärin alhaisemmaksi. Lasten tyypillisin leikkipaikka oli oma piha, ja eniten lapset leikkivät ulkona muiden lasten kanssa. 

Työkaluja ja ideoita kasvattajille ja huoltajille

Arja Sääkslahti kuvailee lasten osallistuneen mittauksiin hyvillä mielin ja innostuneesti. Mittaukset toteutettiin leikinomaisesti lasten omassa varhaiskasvatusyksikössä tuttujen varhaiskasvattajien tukemana.

– Varhaiskasvatuksen henkilöstö sai mittauksista vinkkejä ja ideoita lasten liikuttamiseen ja siitä keskustelemiseen. He näkivät esimerkiksi, millä eri tavoin tasapainon harjoittamista voi tukea ja mikä katsotaan tällaisessa mittaushetkessä hyväksi tasapainoksi.

Piilo-hankkeessa kehitettiin huoltajien ja varhaiskasvatus henkilöstön käyttöön pedagogisia työkaluja, kuten havainnointilomake motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamiseksi sekä palautelomakkeet lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen tukemiseksi.

– Kuvallinen haastattelumenetelmä voi esimerkiksi auttaa, kun keskustelussa on lapselle jokin vaikeammin sanoitettava asia, kuten pätevyyden kokemukset, tunteet ja pelot, Sääkslahti kuvailee.

Piilo-hankkeen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Tilannetietoa lasten liikkumisesta tulisi hyödyntää päätöksenteossa niin valtakunnan kuin kunnan tasoilla. Uusi tieto auttaa kehittämään varhaiskasvatusolosuhteita sekä lisää varhaiskasvatus henkilöstön ja huoltajien tietoisuutta lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin kehittymisestä lasten liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi.

Tuija Tammelin

Tuija Tammelin

Tutkimusjohtaja, varajohtaja Liikunnan ja terveyden tutkimus +358400247998 tuija.tammelin@likes.fi

Kaikki Likesin yhteystiedot


Lue seuraavaksi nämä

Juoksevat jalat

Korona-avustukset ja seurakohtainen tieto päivitetty Seuratuki-Virveliin

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuosittain jakaman seuratoiminnan kehittämistuen (seuratuki) seurantatyökalu Seuratuki-Virveliin on päivitetty seurakohtaista tietoa. Lisäksi OKM:n ja aluehallintovirastojen urheiluseuroille myöntämät korona-avustukset on koottu Virveliin. Korona-avustuksia on myönnetty yli 900 seuralle. Virvelistä on tehty myös entistä saavutettavampi.

Lue lisää

Taapero selin kyykyssä

Iloa liikunnasta – miten pienet lapset liikkuvat?

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää yhteistyössä Likesin, Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman ja Jyväskylän yliopiston kanssa Piilo-hankkeen tulosten julkistamistilaisuuden 15.9.2021 klo 12–15.

Lue lisää