Liikuntalääketieteen liikuntahoidossa suunnataan motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tukemiseen

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden hyödyt tiedetään useiden sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, mutta pelkkä tieto ei aina johda elämäntapamuutokseen. Likesin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikuntalääketieteen poliklinikan hankkeessa liikuntahoitoon lisätään psykologinen interventio potilaan motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tueksi. Potilaan arvot ja kyky toimia joustavasti muuttuvissa tilanteissa ovat keskeisiä pysyvän elämäntapamuutoksen kannalta.

Keltaisella taustalla sinisiä palapelin paloja.

Likesin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudessa hankkeessa vahvistetaan liikuntalääketieteen poliklinikan liikuntahoitoa siten, että potilaan motivaatiota ja käyttäytymisen muutosta edistäviä taitoja tuetaan psykologisella osaamisella. Liikuntahoidon psykologisella interventiolla tuetaan erityisesti niitä potilaita, jotka kokevat elämäntapamuutoksen toteuttamisen vaikeana tai kokevat elämänlaadun ja mielialan matalana.

– Liikkumisen hyödyt useiden sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ovat tutkimustiedon mukaan kiistattomia, mutta pelkkä tieto ei aina johda muutokseen. Potilaan liikuntakäyttäytymisen muutoksen kannalta on tärkeää huomioida muutosta estävät yksilölliset tekijät. Tarve liikuntahoidon vahvistamiselle psykologisella osaamisella on noussut kliinisen työn kokemuksista, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylilääkäri Lauri Alanko.

Liikuntalääketieteen poliklinikan liikuntahoidon interventiomallissa potilaan käyttäytymisen muutosprosessia edistetään yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on, että mallia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää terveydenhuollon yksiköissä valtakunnallisesti.

Tavoitteet luodaan elämäntilanteen ja arvojen pohjalta


Liikuntahoidon psykologisessa interventiossa käytetään näyttöön perustuvaa käyttäytymisen muutosmallia, joka pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Tarkoituksena on työstää niitä psykologisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa elämäntapamuutokseen esteellisesti.

– ­Prosessissa keskitytään arvotyöskentelyyn, uusien taitojen opetteluun, ajatusten ja tunteiden kanssa työskentelyyn sekä automaattisten tapojen tunnistamiseen. Joskus muutosta voivat estää liikuntaan liitettävät kielteiset kokemukset ja tunteet, kuten pelko tai ahdistus. Tunnepohjainen syöminen on puolestaan tyypillistä käyttäytymistä ylipainon ja lihavuuden taustalla, kertoo terveyden edistämisen asiantuntija ja terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Kangasniemi Likesiltä.

– Työskentelyssä tarkastellaan potilaan yksilöllistä elämäntilannetta, arvoja ja hänelle merkityksellisiä asioita, joiden pohjalta luodaan tavoitteita muutokselle. Tarkoituksena on tukea pysyvää elämäntapamuutosta sekä löytää uusia toimintatapoja potilaan arkeen, jatkaa Kangasniemi.

Lisätietoja

Yhteydenotot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikuntalääketieteen poliklinikalle:

ylilääkäri Lauri Alanko
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, liikuntalääketieteen poliklinikka
lauri.alanko@ksshp.fi

Anu Kangasniemi

Anu Kangasniemi

Terveyden edistämisen asiantuntija Liikunnan ja terveyden tutkimus +358406847006 anu.kangasniemi@likes.fi

Psykologinen interventio liikuntahoidossa

Lue seuraavaksi nämä

Säätiön uusi hallitus nimetty

Likesin uusi hallitus on nimetty ja järjestäytynyt. Hallituksen toimikausi on 2021–2023.

Lue lisää

Lepo, jaksaminen ja palautuminen huolettavat lukiolaisia

Opiskelijoille suunnatussa hyvinvointikyselyssä selvitettiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kokemuksia, toiveita ja huolenaiheita kolmessa lukiossa. Opiskelijoiden suurimmat huolenaiheet liittyivät lepoon ja palautumiseen sekä väsymykseen ja uupumiseen, joita vähintään melko suurena huolena piti yli kolmannes vastaajista.

Lue lisää