Liikunnan kehittämisavustuksilla on tuettu eniten oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut paikallista ja alueellista liikunnan edistämistä kehittämisavustuksin yli 50 miljoonalla eurolla viimeisen neljän vuoden aikana. Avustusten painopiste on siirtynyt peruskoulujen Liikkuva koulu -toiminnasta varhaiskasvatukseen ja toisen asteen opiskeluun. Seuratoiminnan kehittämisen tukeminen on pysynyt ennallaan, selviää Likesin seurantatutkimuksesta.

Hallitusohjelmissa kirjatut liikuntapoliittiset valinnat sekä liikunnan edistämisohjelmien rahoitus näkyvät kehittämisavustusten volyymissa ja vuosittaisissa painopisteissä. Organisatorisesti tarkasteltuna eniten tukea on myönnetty oppilaitosten liikunnallisen toimintakulttuurin edistämiseen – yli 20 miljoonaa euroa vuosina 2017–2020.

– Peruskoulujen Liikkuva koulu -rahoitus tuli valtion budjettivaroista osana hallituksen kärkihankkeita. Tätä rahoitusta myönnettiin kunnille viimeisen kerran vuonna 2018. Sen jälkeen liikunnan kehittämisavustusten painotus on siirtynyt varhaiskasvatuksen ja toisen asteen oppilaitosten toimintakulttuurien kehittämiseen, tutkija Salla Turpeinen Likesiltä toteaa.

– Kasvatus- ja koulutusympäristöjen tukeminen on kokonaisuudessaan edelleen vahvaa ja tapahtuu sekä budjettivaroista että rahapelitoiminnan voittovaroista. Myös harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on tukea nimenomaan koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa harrastamista.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelman avustukset sekä maahanmuuttajien liikunnan avustus ovat omina erillisinä kokonaisuuksinaan päättyneet. Työikäisten liikunnan sekä inklusiivisen liikunnan tukeminen ovat siirtyneet painopisteiksi liikunnallisen elämäntavan avustuskokonaisuuteen.

Liikunnan kehittämisavustuksia myönnetty eniten kasvukeskuksiin

Kehittämisavustuksia on myönnetty euromääräisesti selvästi eniten Etelä-Suomeen ja muihin kasvukeskuksiin. Asukaslukuun suhteutettuna eniten avustuksia on saatu Etelä-Karjalaan ja Keski-Pohjanmaalle.

– Joihinkin kuntiin ja alueille on muodostunut aktiivinen kehittämishankkeiden kulttuuri, jossa hankkeita osataan hakea ja pyörittää monipuolisesti. Tätä voi ajatella myös yhtenä alueellisen elinvoiman mittarina, Turpeinen sanoo.

Liikunnan edistämisen valtionavustukset ovat yksi näkökulma liikunnan kehittämistyön tarkasteluun kunnissa ja maakunnissa. Se, että kunta ei ole valtion kehittämisavustusten tarkastelussa saanut tukea liikunnan edistämiseen, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alueella olisi hankkeita tai kehittämistyötä.

– Muutamille alueille on muodostunut aktiivisempi kulttuuri esimerkiksi EU-hankerahoitusten hakemiseen kuin valtionavustuksiin. Nämä tulee ottaa jatkossa tutkimukseen ja seurantaan mukaan, jotta saadaan täsmällisempi kokonaiskuva liikunnan paikallisesta edistämisestä, Turpeinen toteaa.

Tutkimus on osa Likesin Strategisen tietotuotannon vastuualueen kuntien hyvinvointijohtamisen sekä liikuntapolitiikan ja rakenteiden tutkimuskokonaisuutta. Likesin toteuttaman seurannan tarkempiin tuloksiin voi tutustua Kunta-Virvelissä ja Seuratuki-Virvelissä.

Lisätietoja

Salla Turpeinen, Virpi Inkinen & Kaarlo Laine 2021. Valtion jakamat liikunnan kehittämisavustukset paikallisesti ja alueellisesti vuosina 2017–2020. Tutkimustiivistelmä. Likes.

Salla Turpeinen

Salla Turpeinen

Tutkija Strateginen tietotuotanto +358407732363 salla.turpeinen@likes.fi

Kaarlo Laine

Kaarlo Laine

Tutkimusjohtaja Strateginen tietotuotanto +358400247473 kaarlo.laine@likes.fi

Strateginen tietotuotanto

Lue seuraavaksi nämä

Lepo, jaksaminen ja palautuminen huolettavat lukiolaisia

Opiskelijoille suunnatussa hyvinvointikyselyssä selvitettiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kokemuksia, toiveita ja huolenaiheita kolmessa lukiossa. Opiskelijoiden suurimmat huolenaiheet liittyivät lepoon ja palautumiseen sekä väsymykseen ja uupumiseen, joita vähintään melko suurena huolena piti yli kolmannes vastaajista.

Lue lisää

Väitöstilaisuus 29.1.2021: Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – Nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen (LitM Katja Rajala)

LitM Katja Rajalan liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan ”Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – Nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen” tarkastustilaisuus.

Lue lisää