Lepo, jaksaminen ja palautuminen huolettavat lukiolaisia

Opiskelijoille suunnatussa hyvinvointikyselyssä selvitettiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kokemuksia, toiveita ja huolenaiheita kolmessa lukiossa. Opiskelijoiden suurimmat huolenaiheet liittyivät lepoon ja palautumiseen sekä väsymykseen ja uupumiseen, joita vähintään melko suurena huolena piti yli kolmannes vastaajista.

Osana Hyvinvointia lukioon -kehittämishankkeen toimintaa toteutettiin opiskelijoille suunnattu kysely, jossa selvitettiin hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä kokemuksia, huolenaiheita ja toiveita kolmessa lukiossa Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 288 opiskelijaa ensimmäiseltä ja toiselta vuosikurssilta.

Yleisesti oppilaitoksen hyvinvointityöhön oltiin tyytyväisiä: erittäin tai melko tyytyväisiä opiskelijoita oli hieman yli 80 prosenttia vastanneista. Opiskelijoiden suurimmat huolenaiheet liittyivät lepoon ja palautumiseen sekä väsymykseen ja uupumiseen, joita vähintään melko suurena huolena piti yli kolmannes vastaajista.

– Suurin osa lukiolaisista voi hyvin, mutta väsyneitä ja jopa uupuneita opiskelijoita on kuitenkin tällä hetkellä liikaa. Näiden opiskelijoiden tunnistaminen on tärkeää, jotta tilanteisiin päästäisiin puuttumaan ajoissa ja vakavammilta uupumis- ja mielialaoireilta voitaisiin välttyä, kertoo hankkeesta vastaava terveyden edistämisen asiantuntija ja terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Kangasniemi Likesiltä.

Opiskelijoiden toiveena aktiivisuus, mutta myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen

Jopa 90 prosenttia vastaajista piti oppilaitostaan mukavana paikkana. Oppilaitoksen ilmapiiriä koskevissa väittämissä sekä opiskelutoverien että oppilaitoksen henkilöstön toiminta sai pääasiassa hyviä arvioita. Silti noin viidennes vastaajista oli sitä mieltä, etteivät opettajat kiinnitä riittävästi huomiota opiskelijoiden jaksamiseen tai henkilökohtaiseen vointiin.

Kyselyn kautta opiskelijat saivat esittää toiveita oppilaitokselleen. Usein toistuvia aiheita olivat hyvinvoinnin osa-alueisiin ja ryhmäytymiseen keskittyvät teemapäivät ja oppitunnit. Monet toivoivat liikunnallisesti aktiivisia oppitunteja ja taukoja, mutta toisaalta kaivattiin myös lepoon ja rauhoittumiseen tarkoitettuja tiloja ja pehmeitä kalusteita. Lisäksi toivottiin täydennyksiä kouluruokailuun, opiskelijahuollon henkilökunnan helpompaa tavoitettavuutta sekä työmäärän pitämistä kohtuullisena.

”Hyvinvoinnin puheeksi ottaminen opiskelijoiden kanssa kannattaa tehdä päivittäin. Vähitellen siitä tulee luonteva tapa ja se mahdollistaa matalalla kynnyksellä puuttumisen.”

– Hyvinvoinnin puheeksi ottaminen opiskelijoiden kanssa kannattaa tehdä päivittäin. Vähitellen siitä tulee luonteva tapa ja se mahdollistaa matalalla kynnyksellä puuttumisen. On tärkeää, että opettajilla ja muilla ammattilaisilla on tietoa, miten nuoret jaksavat ja miten heidän taitojaan itsestä huolehtimiseen voi vahvistaa. Hyvinvointitaitoja voidaan oppia ja opettaa, Kangasniemi rohkaisee.

Lisätietoja

Anu Kangasniemi

Anu Kangasniemi

Terveyden edistämisen asiantuntija Liikunnan ja terveyden tutkimus +358406847006 anu.kangasniemi@likes.fi

Hyvinvointia lukioon -hanke

Lue seuraavaksi nämä

Väitöstilaisuus 29.1.2021: Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – Nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen (LitM Katja Rajala)

LitM Katja Rajalan liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan ”Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – Nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen” tarkastustilaisuus.

Lue lisää

Liikunnan kehittämisavustuksilla on tuettu eniten oppilaitosten toimintakulttuurin muutosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut paikallista ja alueellista liikunnan edistämistä kehittämisavustuksin yli 50 miljoonalla eurolla viimeisen neljän vuoden aikana. Avustusten painopiste on siirtynyt peruskoulujen Liikkuva koulu -toiminnasta varhaiskasvatukseen ja toisen asteen opiskeluun. Seuratoiminnan kehittämisen tukeminen on pysynyt ennallaan, selviää Likesin seurantatutkimuksesta.

Lue lisää