Arvopohjainen työskentely työkaluna mielen hyvinvoinnin tukemisessa

Miten arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa sekä HOT-menetelmä soveltuvat perheitä kohtaavien toimijoiden asiakas-ammattilaiskohtaamisiin? Tähän kysymykseen sukellettiin Mielen hyvinvointia edistämässä -koulutuksessa, jossa tutkiskeltiin omia arvoja eri näkökulmista havainnollistavien ja kokemuksellisten harjoitteiden avulla. Koulutus tarjosi ammattilaisille tutkittuun tietoon perustuvia käytännön työkaluja inhimillisiin, asiakaslähtöisiin kohtaamisiin.

Kuvituskuva

Keväällä 2021 järjestetty Mielen hyvinvointia edistämässä -koulutus tarjosi työkaluja asiakaslähtöiseen työskentelyyn perhekeskustoimintaan kytkeytyvien alojen ammattilaisille sekä kolmannen sektorin ja seurakuntien toimijoille. Koulutus oli osa Meijän perhe liikkeellä -hankkeen koulutus- ja työpajasarjaa. Kevään 2021 luennot ja vuorovaikutuksellinen työpajatyöskentely toteutettiin etäyhteyden välityksellä.

Osallistujien tausta lasten, nuorten ja perheiden palvelujen parissa oli monipuolinen. Joukossa oli muun muassa sosiaali-, nuoriso-, sivistys-, vapaa-aika- ja terveystoimen sekä perhetyön ja lapsi-, nuoriso- ja sosiaalialan järjestöjen edustajia.

Kouluttaja ja psykologi Anu Kangasniemi avasi arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa ja HOT-menetelmää mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Aihetta lähestyttiin sekä tutkimusten valossa että sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilla saatujen käytännön kokemusten kautta. Osallistujat pääsivät soveltamaan menetelmää havainnollistavien harjoitteiden avulla.

Koulutus yhdisti osallistujat pohdiskelemaan arvoihin perustuvaa asiakastyöskentelyä riippumatta työroolista ja aiemmasta menetelmäosaamisesta.

Mitä tarkoittavat arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa ja HOT?

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa keskeistä on edistää yksilön arvojen mukaista elämää ja tukea asiakkaan muutosta tai hyvinvointia hänen yksilöllinen elämäntilanteensa huomioiden. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa sovelletaan hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmää (HOT), jonka tavoitteena on kasvattaa psykologisen joustavuuden taitoa.

Menetelmässä harjoitellaan taitoja, jotka liittyvät muun muassa tietoiseen läsnäoloon, arvoihin ja hyväksyntään. Usein työskentelyssä harjoitellaan myös taitoa havaita ja hyväksyä omat ajatuksensa ja tunteensa sekä suhtautumisensa niihin.

– Menetelmän avulla voidaan ymmärtää syy- ja seuraussuhteita ja pyrkiä katsomaan itseään ja käyttäytymismallejaan ikään kuin ulkopuolelta, tiivistää toinen koulutuksen järjestäjistä, aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela Keski-Suomen Liikunta ry:stä.

Tunnistamalla ja ymmärtämällä automaattisia, usein tiedostamattomia reaktioitaan ja toimintamallejaan voi oppia ennakoimaan ja säätelemään käyttäytymistään. Ajatustensa ja tunteidensa kontrolloimisesta vapautuvat resurssit voi suunnata rakentavaan toimintaan.

”Ei yritetä ensin poistaa negatiivista tunnetta ennen kuin voi tehdä jotain muuta. Jos tunteita yrittää tukahduttaa, ne häiritsevät vielä enemmän. Rantapallon upottaminen ei onnistu; annetaan sen mieluummin kellua rauhassa.”

– Työpajassa käytyä keskustelua

Oman arvomaailman tuntemus on vahvuus

Perheiden parissa toimiville ammattilaisille ja vapaaehtois- ja vertaisohjaajille lähestymistapa tarjoaa konkreettisia keinoja asiakas- ja ihmislähtöiseen työskentelyyn. Menetelmää voi hyödyntää jokainen, joka tekee asiakastyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

– HOT-menetelmään tutustumisesta, arvojensa käsittelystä ja haitallisten toimintakaavojensa tunnistamisesta on hyötyä jokaiselle, joka työskentelee ihmisten kanssa, Jyrki Saarela toteaa.

Koulutukseen osallistunut Keuruulla etsivänä nuorisotyöntekijä toimiva Miika Vuoriaho korostaa arvojen merkitystä omassa työssään.

– Jos emme ole tietoisia arvoistamme, emme ole kosketuksissa siihen, keitä todella olemme. Etsivänä nuorisotyöntekijänä tavoitteeni on ohjata nuoria siihen suuntaan, että he voivat rakentaa oman näköisensä elämän. Siihen tarvitaan käsitystä siitä, kuka todella on ja mitä pitää arvokkaana, Vuoriaho pohtii.

Arvostava, inhimillinen kohtaaminen edesauttaa hyvää vuorovaikutusta asiakassuhteessa ja vahvistaa jokaisen kohtaamistilanteessa läsnä olevan voimavaroja.

Kun tuntee oman arvomaailmansa ja tiedostaa arvojensa vaikutustapoja, pystyy tunnistamaan mahdolliset ristiriidat ja eroavaisuudet oman ja toisen ihmisen arvojen välillä. Näin pystyy havaitsemaan omiin tunteisiin pohjautuvia piileviä käyttäytymis- ja ajatusmalleja, jotka saattavat vaikuttaa onnistuneen kohtaamistilanteen ja asiakassuhteen rakentumiseen.

”Ei arvoteta eikä analysoida toisten arvoja, mutta haitalliseen käyttäytymiseen tulee puuttua – aikuiset ovat terve peili lapsille ja nuorille.”

– Osallistuja

Arvot yksilöllisen kohtaamisen ja muutosmotivaation perustana

Arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa soveltavassa asiakas-ammattilaistyöskentelyssä ohjaava periaate on arvonäkökulma: motivaatio muutokseen kytketään asiakkaan omiin elämänarvoihin. Lähtökohtana on se, mikä on asiakkaalle itselleen tärkeää.

Arvonäkökulmalla voidaan muun muassa edistää asiakkaan motivaatiota muutokseen, tukea mielen hyvinvointia ja löytää konkreettisia tapoja toteuttaa arvojaan ja lisätä merkityksellisyyttä elämässä. Työskentelyssä keskitytään toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen.

”Arvojen ja unelmien sekä konkreettisten tekojen piirtäminen on ollut hyvä kaikenikäisten kanssa – asiakkaan omat sanoitukset ja merkitysten antaminen ovat tärkeitä.”

– Osallistuja

Koulutukseen osallistunut Miika Vuoriaho on käyttänyt monia koulutuksessa tarjottuja menetelmiä arvojen löytämiseen ja muuhun arvotyöskentelyyn asiakkaiden kanssa.

– Koulutuksessa pureuduttiin hyvin siihen, mistä todellinen muutosmotivaatio tulee. Muutosmotivaatio kumpuaa jokaisesta itsestään, ja keskiössä ovat arvot. Arvojen ja niiden toteutumisen välillä on kuitenkin usein psyykkisesti estäviä tekijöitä. Niiden kohtaaminen ja resilienssin kasvattaminen ovat väylä arvojen toteutumiseen ja parempaan elämänlaatuun, Vuoriaho tiivistää.

Aikamatka vuosikymmenien päähän havahduttaa miettimään

Yksi esimerkki Mielen hyvinvointia edistämässä -koulutuksen mielikuvaharjoitteista oli ajatusmatka omille syntymäpäiville kahden-kolmenkymmenen vuoden päähän. Mistä haluaisi tulla tuolloin muistetuksi vieraiden juhlapuheissa?

Vaihtaessaan perspektiiviä ja katsellessaan elämäänsä taaksepäin voi pohtia, ovatko tehdyt valinnat olleet sellaisia, jotka yhä tekisi samoin. Aikamatkaa tehdessä voi huomata arvojensa ja itselleen merkityksellisten asioiden joko muuttuneen tai pysyneen samoina. Osallistujia kannustettiin myös miettimään, onko vuosien varrella täytynyt tinkiä omista arvoista ja sopeutua epämieluisaan valintaan tai tilanteeseen. Osallistujat kokivat harjoitteet hyödyllisiksi ja hyvin sovellettaviksi käytännön työkaluiksi asiakaslähtöisessä työskentelyssä.

Arvotyöskentelyn tavoitteita

Lisätietoja

Yhteydenotot KesLille:

aikuisliikunnan kehittäjä Jyrki Saarela

+358 45 650 3771

jyrki.saarela@kesli.fi

Kaisa Koivuniemi

Kaisa Koivuniemi

Terveyden edistämisen asiantuntija Liikunnan ja terveyden tutkimus +358504432352 kaisa.koivuniemi@likes.fi

Kaikki Likesin yhteystiedot

Lue seuraavaksi nämä

Kuvituskuva

Pienten lasten liikkumisesta uutta tutkittua tietoa

Varhaiskasvatusikäiset 4–6-vuotiaat lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tuoreiden tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen tytöistä ja pojista täytti vain 46–85 prosenttia. Suositus varhaiskasvatusikäisille lapsille päivittäin on kolme tuntia liikkumista, josta vähintään yksi tunti on reipasta ja rasittavaa liikkumista, kuten hippaleikkejä tai trampoliinihyppelyä.

Lue lisää

Juoksevat jalat

Korona-avustukset ja seurakohtainen tieto päivitetty Seuratuki-Virveliin

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuosittain jakaman seuratoiminnan kehittämistuen (seuratuki) seurantatyökalu Seuratuki-Virveliin on päivitetty seurakohtaista tietoa. Lisäksi OKM:n ja aluehallintovirastojen urheiluseuroille myöntämät korona-avustukset on koottu Virveliin. Korona-avustuksia on myönnetty yli 900 seuralle. Virvelistä on tehty myös entistä saavutettavampi.

Lue lisää