Toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten liikunta

Noin 15 prosentilla lapsista ja nuorista on näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai kognitiiviseen tiedonkäsittelyyn liittyvä toimintarajoite tai vamma, joka häiritsee päivittäisiä toimia. Tytöt kokevat toimintarajoitteita kaikissa ikäryhmissä poikia yleisemmin. [37,38] Tässä luvussa esitetään toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten liikunnan tilanne. Tulokset perustuvat kahteen kansalliseen aineistoon (LIITU 2016 ja Kouluterveyskysely 2017), joiden avulla toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten vertailu saman ikäiseen väestöön on mahdollista.

Yleisimpiä toimintarajoitteita sukupuolesta riippumatta ovat muistamisen ja oppimisen ongelmat kaikilla kouluasteilla. Kuulemisen ja liikkumisen ongelmat ovat näissä tutkimuksissa melko harvinaisia: noin prosentti nuorista koki niissä runsaasti vaikeuksia. [38] Kaikissa ikäryhmissä on muutama prosentti nuoria, joilla oli useampi kuin yksi toimintarajoite. [37]

Nuorten toimintarajoitteiden mittaaminen pohjautuu kansainväliseen suositukseen (WG 2017) toimintarajoitteiden mittaamisesta toimintakyvyn ulottuvuuksien kautta.

LIITU-tutkimuksessa terveyden, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden selvittämiseksi lapsilta ja nuorilta kysyttiin, onko heillä pysyviä vaikeuksia nähdä, kuulla, puhua sujuvasti, liikkua tai käsitellä esineitä, hengittää tai muistaa asioita/keskittyä. [37]

Kouluterveyskyselyssä käytettyjä ulottuvuuksia ovat näkeminen, kuuleminen ja liikkuminen sekä kognitiiviset tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot (muistaminen, oppiminen ja keskittyminen). Toimintarajoitteisten ryhmään luokiteltiin ne nuoret, joilla oman kokemuksen mukaan oli ainakin yhdessä edellä mainituissa toiminnossa vakavia vaikeuksia. [38]

Fyysinen kokonaisaktiivisuus

Toimintarajoitteiden kokeminen on yhteydessä fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen. Lasten ja nuorten liikuntasuositus, vähintään tunti reipasta liikuntaa joka päivä, toteutuu harvemmin toimintarajoitteita kokevilla nuorilla. Toimintarajoitteita kokevien joukossa on myös enemmän vähän liikkuvia lapsia ja nuoria.

Istuminen ja paikallaanolo [39, 40]

Toimintarajoitteita kokevat pysyvät kahden tunnin päivittäisessä ruutuaikasuosituksessa harvemmin kuin ne, jotka eivät koe toimintarajoitteita. Taulukossa on tarkasteltu niiden nuorten osuutta, joilla ruutuaikasuositus toteutuu viitenä päivänä viikossa.

Organisoitu liikunta ja urheilu [39]

Toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan osallistuminen on vähäisempää kuin muilla lapsilla ja nuorilla.

Aktiivinen kulkeminen [39]

Toimintarajoitteita kokevat nuoret kulkevat kouluun aktiivisilla kulkutavoilla (kävellen, pyöräillen) alle 5 km koulumatkoilla harvemmin kuin muut nuoret.

Miten kunnassanne

  • tarjotaan erityistä tukea tarvitseville apuvälineitä liikuntaan?
  • tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaa (esim. kuljetuspalvelut, apuvälineet)?
  • on huomioitu toimintarajoitteita kokevat lapset ja nuoret päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten uudisrakentamisen ja remonttien suunnittelussa?
  • huomioidaan harrastustoiminnassa toimintarajoitteiset ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret?
  • on huomioitu esteettömyys erilaisia toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten kannalta, esim. näkö- ja liikuntavammat?
 
Jaa sivu: