Perusopetus

Koululla on merkittävä rooli lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa. Lasten ja nuorten päivittäisestä reippaasta liikunnasta 34 prosenttia ja paikallaanolosta 47 prosenttia kertyy koulupäivän aikana. Koulupäivästä suurin osa ollaan paikallaan: liikkumatonta aikaa kertyy alakoululaisilla 39 minuuttia ja yläkoululaisilla 46 minuuttia jokaista 60 minuuttia kohti [25]. Fyysistä aktiivisuutta koulupäivään tuovat etenkin liikuntatunnit, välitunnit ja toiminnalliset oppitunnit. Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille [25].

Arviointi A (87–93 %) perustuu valtakunnalliseen Liikkuva koulu -ohjelmaan rekisteröityneiden peruskoulujen määrään (2096; 88 %) toukokuussa 2018 [56]. Koulun roolia lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä korostaa se, että peruskoulun toimenpiteet tavoittavat koko ikäluokan.

Liikunnan opetus

Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Liikuntatunneilla pyritään tarjoamaan positiivisia kokemuksia ja tukemaan liikunnallista elämäntapaa. [57] 13- ja 15-vuotiaat pitävät koululiikunnassa tärkeänä, että liikuntatunneilla on hyvä ilmapiiri ja hauskaa sekä sitä, että opettaja on oikeudenmukainen ja kannustava [21].

Perusopetuksessa kaikille yhteisiä liikuntatunteja on keskimäärin 100 min/vk. Lisäksi monissa kouluissa oppilailla on mahdollisuus valita liikuntaa valinnaisaineeksi. Kansainvälisesti tarkastellen liikunnanopetuksen tuntimäärä ei ole Suomessa erityisen korkea. Yläkouluissa 96 prosenttia liikunnanopettajista on päteviä, alakoulujen liikuntaa opettavien pätevyyksistä ei ole tarkkaa tietoa [58].

Koulun liikunnallinen toimintakulttuuri

Liikunnallinen toimintakulttuuri on tutkimusten mukaan kehittynyt perusopetuksessa 2010-luvulla myönteiseen suuntaan [59,60]. Oppilaiden liikunnan mahdollistaminen koulupäivän aikana näkyy entistä vahvemmin koulujen ja kuntien opetussuunnitelmissa sekä kuntastrategioissa [60]. Yli 80 % kouluista pitää koulupihaansa innostavana liikuntapaikkana, jota hyödynnetään myös koulupäivän ulkopuolella. Miltei yhtä monessa koulussa käytetään koulupäivän aikana sisäliikuntatiloja myös liikuntatuntien ulkopuolella. Kaksi kolmasosaa kouluista on ottanut käyttöön pitkät liikuntavälitunnit. [61] Oppituntien toimintakulttuuri on muuttunut toiminnallisemmaksi kaikissa koulumuodoissa, mikä näkyy toiminnallisen opetuksen yleistymisenä ja oppimisympäristöjen muokkaamisena toiminnallisuutta tukeviksi. Yläkouluissa on aiempaa enemmän toimenpiteitä vähän liikkuville oppilaille, ja yhteistyö terveydenhoitajan kanssa on lisääntynyt. [60]

Alakoululaiset viettävät lähes kaikki välitunnit ulkona ja liikkuvat välitunneilla selvästi enemmän kuin yläkoululaiset. Pojat liikkuvat välitunneilla tyttöjä enemmän kaikilla luokkatasoilla. Välitunneilla istuminen on yleisempää yläkouluissa verrattuna alakouluihin. Yläkoululaisista vain neljäsosa on osallistunut välituntitoiminnan suunnitteluun, sen sijaan alakoululaiset osallistuvat suunnitteluun aktiivisemmin. [62,22]

Miten kunnassanne

  • tuetaan kouluja liikuntatilojen ja -välineiden hankinnoissa sekä koulupihojen suunnittelussa ja toteuttamisessa? 
  • tuetaan liikuntaa paikallisen opetussuunnitelman ja tuntijaon avulla? 
  • tuetaan opettajien liikuntaan ja toiminnalliseen opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta?
  • tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden (urheiluseurat, järjestöt jne.) kanssa koululaisten liikunnan edistämiseksi?

 

 
Jaa sivu: