Kuntatason päätöksenteko ja rakennettu ympäristö

Kuntien päätöksillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten liikunnan mahdollistamisessa. Kunnat mm. järjestävät liikuntapalveluja, tukevat kansalaistoimintaa, tarjoavat maksuttomia liikuntatiloja, rakentavat lähiliikuntapaikkoja ja puistoja sekä ylläpitävät kevyen liikenteen väyliä. Kuntien vastuu liikunnan edistämisestä perustuu liikuntalakiin (390/2015, 5§) [70].

Arviointi B+ (74–79 %) perustuu seuraaviin tuloksiin: kuntastrategiassa on käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä (86 % kunnista); lasten ja nuorten liikunnalla on kunnassa määritellyt tavoitteet (86 %) ja resurssit (83 %); lasten ja nuorten harjoitusvuorot ovat maksuttomia koulujen saleissa (63 %) ja urheilu- ja pallokentillä (77 %) [54].

 

Kuntien yleisimmät vahvuudet liikunnan edistämisessä ovat ajanmukaiset perusliikuntapaikat ja monipuoliset liikkumisympäristöt. Keskeisimpinä liikunnan edistämisen haasteina kunnat kokevat kunnan hallinnon sitouttamisen pitkäjänteiseen liikunnan kehittämiseen, eri toimialojen yhteistyön jäsentymättömyyden sekä puutteet talous- ja henkilöstöresursseissa ja toiminnan laadunseurannassa. [71]

Viime vuosina kunnissa ovat yleistyneet koulupäivän liikuntaa lisäävät toimet, terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan koordinointi sekä poikkihallinnolliset työryhmät, jotka käsittelevät liikunnan edistämistä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen näkyy entistä vahvemmin kuntien strategisessa suunnittelussa: noin joka viidennellä kunnalla on tähän kytkeytyvä strategia. Liikunta on edelleen kuntien toiminnassa pieni toimiala, ja kuntakohtaiset vaihtelut liikunnan edistämisessä ovat huomattavia. [72]

Suomessa on 37 000 rakennettua liikuntapaikkaa [73], joista noin 75 prosenttia on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia. Lisäksi luontoympäristöt luovat mahdollisuuksia väestön laaja-alaiselle liikunnalle. Kunnat ovat lisänneet 2010-luvulla lähiliikuntapaikkojen rakentamista, kehittämistä ja yleistä suunnittelua. Suomessa on 785 lähiliikuntapaikkaa. Kunnallisten liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon kehitettävää. [72]

Maakuntauudistus on muuttamassa kuntien tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Liikuntapalvelut ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen säilyvät kuntien tehtävinä. Yhteistyö ja koordinointi hallintokuntien kesken edellyttää uudenlaista organisoitumista kunnissa.

Miten kunnassanne

  • on huomioitu lasten ja nuorten liikunnan edistäminen kuntastrategiassa ja hyvinvointikertomuksessa?
  • on järjestetty hallintokuntien välinen yhteistyö liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi (neuvolat, ravitsemuspalvelut, terveydenhuolto, opetustoimi, nuorisotoimi jne.)?
  • seurataan lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta? Miten tätä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa?
  • kuullaan lasten ja nuorten mielipiteitä liikuntapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä?
  • lapset ja nuoret voivat maksutta vapaa-ajallaan käyttää koulujen saleja, urheilu- ja pallokenttiä ja muita liikuntapaikkoja?
  • rakennetaan ja ylläpidetään lasten leikkipuistoja ja lähipuistoja, uimarantoja, viheralueita, ulkokenttiä, ulkoilu- ja retkialueita, talviliikuntapaikkoja (luisteluradat, mäet, pulkka- ja kelkkareitit) ja uimahalleja?
  • organisoidaan ja resursoidaan lasten ja nuorten liikunnan edistämistä kuntatasolla?
 
Jaa sivu: