Ylipaino murrosiässä hidastaa kunnon kehitystä – tärkeää tarjota nuorille tukea

Uuden suomalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan fyysisen kunnon kehittyminen vaimentuu, jos murrosiän aikana kehoon kertyy paljon rasvakudosta. Aiempien väestötutkimusten perusteella tiedetään, että viimeisten vuosikymmenten aikana nuorten ylipaino on yleistynyt ja fyysinen kunto, erityisesti kestävyyskunto, on heikentynyt. Terveellisen painokehityksen tukeminen nuorilla onkin tärkeää paitsi terveyden, myös heidän fyysisen toimintakykynsä näkökulmasta.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten nuorten fyysinen toimintakyky muuttuu murrosiän aikana. Tutkimuksessa mitattiin fyysistä toimintakykyä kouluissa 5. ja 8. luokilla tehtävillä Move!-mittauksilla. Mittauksiin kuuluivat 20 metrin viivajuoksu, punnerrukset ja vauhditon 5-loikka, jotka mittaavat kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, nopeusvoimaa ja motorisia taitoja.

Kaikki fyysisen toimintakyvyn ominaisuudet kehittyivät murrosiässä keskimäärin myönteisesti luonnollisen kasvun ja kehityksen myötä. Tulosten mukaan kuitenkin runsas rasvan kertyminen kehoon oli yhteydessä epäedullisiin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin.

– Rasvakudosta tarvitaan kehon normaaliin toimintaan, mutta ylipaino rajoittaa fyysistä toimintakykyä. Fysiikan lait havainnollistuvat tässä ilmiössä. Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksu, punnerrus ja 5-loikka ovat raskaampia tehtäviä nuorelle, jolla on kannettavana 10 kilon lisäpainoreppu, selventää tohtorikoulutettava Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnasta ja Likesiltä. 

Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten erityisesti heikkokuntoisimpien nuorten fyysiset ominaisuudet kehittyvät murrosiän aikana. Heikkokuntoisten nuorten kunto-ominaisuudet säilyivät merkittävästi heikommalla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan verrattuna ikäryhmän keskiarvoon. Heikko fyysinen kunto vaikuttaisi ilman aktiivisia toimenpiteitä olevan varsin pysyvä ominaisuus jo 13–15-vuotiailla yläkouluikäisillä nuorilla. Tämä havainto osoitti, että heikkokuntoiset nuoret eivät kuroneet lähtötilanteessa olevaa eroa kiinni murrosiän aikana.

– Murrosikä on tärkeää aikaa fyysisen kunnon kehittymisessä. Riittävän hyvä fyysinen kunto on nuorille tärkeä, sillä se mahdollistaa arjen toimet uupumatta sekä lisää mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja nauttia niistä, kertoo Laura Joensuu.

Tukea nuorille toimintakyvyn säilyttämiseen

Heikkokuntoisimmille nuorille on tärkeää tarjota tukea. Move!-mittaukset ovat kouluissa ja terveydenhuollossa mahdollisuus tunnistaa ne nuoret, joilla on haasteita fyysisessä toimintakyvyssä.

– On järkevää miettiä, millaista tukea voidaan tarjota niille nuorille, joiden fyysinen toimintakyky on Move!-mittaustulosten perusteella heikko, muistuttaa terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Likesiltä.

Terve koululainen -hanke ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat tuottaneet valmista tukimateriaalia koulujen ja kuntien tueksi tähän tehtävään.

– Liikkuvissa kouluissa on havaittu, että nuoren tukemisessa tärkeää on toimiva verkosto esimerkiksi oppilaitoksen ja terveys- ja liikuntatoimen välillä sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen nuorille. Joissakin kouluissa on esimerkiksi koulufysioterapeutti, liikunnanohjaaja tai koulu-PT eli personal trainer tätä tukitoimintaa tarjoamassa, Siekkinen rohkaisee.

Tuloksista tukea Move!-mittausten tulkintaan

Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Move!-järjestelmässä mitataan vuosittain kaikkien suomalaisten 5.- ja 8.-luokkalaisten nuorten fyysinen toimintakyky. Tehty tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa Move!-mittauksista ja apua niiden tulkinnan tueksi.

Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yhdeksästä koulusta 971 nuorta, joiden iän keskiarvo alkumittauksissa oli n. 13 vuotta. Tutkittavat osallistuivat Move!-mittauksiin, joista tähän tutkimukseen sisällytettiin 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka ja etunojapunnerrus. Lisäksi osallistujilta mitattiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella, murrosiän vaihe arvioitiin kyselyllä ja osallistujat pitivät vyötäröllään aktiivisuusmittaria seitsemän vuorokauden ajan.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Likesin ja Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se on osa Laura Joensuun väitöskirjakokonaisuutta, jossa tutkitaan lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden terveysyhteyksiä.

Alkuperäinen artikkeli Physical fitness development in relation to changes in body composition and physical activity in adolescence on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -julkaisussa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/sms.13847

Lisätietoja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä Opetushallituksen sivuilta: www.edu.fi/move.

Lisätietoja

Laura Joensuu

Laura Joensuu

Asiantuntija, kouluikäisten fyysinen kunto Liikunnan ja terveyden tutkimus +358408054842 laura.joensuu@likes.fi

Kirsti Siekkinen

Kirsti Siekkinen

Terveyden edistämisen asiantuntija Liikunnan ja terveyden tutkimus +358503685250 kirsti.siekkinen@likes.fi

Kaikki Likesin yhteystiedot

Lue seuraavaksi nämä

Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista (väitös 29.1.)

Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.

Lue lisää

Joukkoliikenteellä aktiivisuutta koululaisten arkiliikkumiseen

Fiksusti kouluun -ohjelman koululaisille tekemän kulkutapakyselyn mukaan joukkoliikenteellä kulkeminen autokyydin sijaan edistää lasten ja nuorten arkiliikkumista, sillä siihen liittyy aktiivinen kulkeminen pysäkille. Selvityksen mukaan joukkoliikennettä käyttävän oppilaan edestakaisten pysäkkimatkojen pituus on noin 1 km ja vuodessa yhteenlaskettu kokonaismatka on keskimäärin 200 km.

Lue lisää