Seuratuella onnistuttu vakiinnuttamaan palkkatyösuhteita suurissa urheiluseuroissa

Palkkaustuesta näyttävät hyötyvän todennäköisimmin suuret urheiluseurat, joissa harrastajapohja ja taloudellinen tilanne mahdollistavat palkkatyösuhteiden säilyttämisen.

Palkkaustuesta näyttävät hyötyvän todennäköisimmin suuret urheiluseurat, joissa harrastajapohja ja taloudellinen tilanne mahdollistavat palkkatyösuhteiden säilyttämisen.

Seuratukea saaneet suuret seurat pystyvät pienempiä seuroja todennäköisemmin jatkamaan palkkatyösuhteita myös palkkausavustuksen päättymisen jälkeen. Tulokset selviävät LIKES-tutkimuskeskuksessa toteutetusta tutkimuksesta. Tutkimuksessa oli mukana 166 urheiluseuraa, jotka olivat saaneet vuosina 2014–2016 valtion myöntämää seuratukea työntekijän palkkaukseen. Tutkimuksen aineisto koottiin seuroille suunnatusta kyselystä ja LIKESin seuranta-aineistoista.

– Tämän hetkinen palkkaustuki ei näytä tukevan parhaalla tavalla pysyviä palkkatyösuhteita pienissä seuroissa, toteaa tutkija Marianne Turunen LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuksen tulosten mukaan 19 prosentissa palkkaustukea saaneista seuroista ei tällä hetkellä ole työntekijöitä palkkatyösuhteessa ja näistä seuroista 54 prosenttia on alle 200 jäsenen seuroja.

– Palkkatyösuhteet vakiintuvat todennäköisimmin urheiluseuroissa, joissa jäsenmäärä ylittää 500 jäsentä ja vuosibudjetti 250 000 euroa. Lisäksi niissä urheiluseuroissa, joissa palkkaustuella oli palkattu päätoiminen työntekijä, palkkatyösuhteet vakiintuivat 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin niissä urheiluseuroissa, joissa palkkatuella oli palkattu osa-aikainen työntekijä, Turunen erittelee tuloksia.

Palkkaustuen tavoitteena työsuhteiden vakiintuminen

Valtion jakaman seurojen palkkaustuen tavoitteena on olla alkutukena pysyvien työsuhteiden luomisessa. Seuratuen myöntöperusteissa linjataan, että urheiluseurojen tulee näyttää toteen riittävä taloustilanne, omarahoitus ja suunnitelma palkkatyösuhteen vakiinnuttamiseen.

Kyselyaineiston ja seurojen tukihakemuksista saatujen tietojen perusteella palkkatyösuhteen vakiinnuttaneet seurat olivatkin olleet jo tukea hakiessaan merkittävästi suurempia budjeteiltaan ja jäsenistöltään verrattuna palkkauksista luopuneisiin seuroihin. Myös seurat itse kuvasivat harrastajilta saadut tulot tärkeiksi.

– 90 prosenttia vastaajista ilmoitti, että jäsen- ja toimintamaksut ovat seuran tärkein tulonlähde palkkausten järjestämiseksi. Harrastajat suurelta osin kustantavat palkatut työntekijät urheiluseuroissa, Turunen tiivistää.

Vastaajista 22 prosenttia ilmoitti saavansa valtion seuratuen lisäksi jotain muuta avustusta työntekijöiden palkkaamiseen. Mainituiksi tulivat muun muassa lajiliiton tuki, TE-toimiston palkkatuki ja kaupungin palkkaustuki.

Lisätietoja

Marianne Turunen

Marianne Turunen

Tutkija Strateginen tietotuotanto +358504759522 marianne.turunen@likes.fi

Kati Lehtonen

Kati Lehtonen

Erikoistutkija Strateginen tietotuotanto +358400932737 kati.lehtonen@likes.fi

Lue seuraavaksi nämä

Liikuntajärjestöissä lähes 1700 työntekijää, joista valtaosa naisia

Suomen valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä työskentelee tuoreen selvityksen mukaan lähes 1 700 päätoimista tai osa-aikaista työntekijää. Näistä 57 % on naisia.

Lue lisää

Uutta tietoa motoristen taitojen yhteydestä oppimiseen

Juuri julkaistu suomalaistutkimus osoittaa, että kouluikäisten motoristen taitojen osaaminen on yhteydessä lukuaineiden osaamiseen. Tulokset on julkaistu tiedelehdessä Medicine & Science in Sports & Exercise.

Lue lisää