Palkkatyö on tullut jäädäkseen urheiluseuroihin vapaaehtoistyön rinnalle

Urheiluseurojen toiminnassa vapaaehtoistyötä täydennetään yhä useammin palkkatyöllä. Palkkatyön lisääntyminen seuroissa on ollut osa yhteiskunnallista kehitystä, mutta myös liikuntapoliittinen tahtotila. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt palkkaustukea osana seuratoiminnan kehittämistukea vuodesta 2013.

Likes on arvioinut seuratoiminnan kehittämistuen vaikutuksia, ja urheiluseurojen palkkaushankkeista on kerääntynyt systemaattista tietoa vuodesta 2013 lähtien. Uuteen julkaisuun on koottu tilastotietoja urheiluseuroista työnantajina. Aineistona on käytetty seuratoiminnan kehittämistuen seuranta- ja arviointiaineistoja ja Tilastokeskuksen erillisaineistoja. 

Palkkatyön määrä urheiluseuroissa kasvaa

Palkkatyön määrä suomalaisissa urheiluseuroissa on kasvanut selvästi. Palkkatyö on lisääntynyt urheiluseuroissa noin 700 henkilötyövuodella vuosina 2013–2018. Palkkasumma urheiluseuroissa on kasvanut 80 miljoonasta eurosta 104 miljoonaan. Kehitys on linjassa muun kolmannen sektorin työllisyyden kehityksen kanssa. Noin viidesosa urheiluseuroista toimii työnantajana.  

”Osaan urheiluseuroista pystytään palkkaamaan yhä enemmän työvoimaa”, tutkija Marianne Turunen sanoo. ”Työntekijöitä palkataankin etenkin niihin urheiluseuroihin, joissa palkkatyöhön ja työnantajakäytänteisiin liittyvät asiat on jo saatu vakiintumaan.”

Palkkatyö urheiluseuroissa ja työnantajaseurat ovat keskittyneet suurten kuntien alueelle ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Suurin osa urheiluseurojen työntekijöistä työskentelee osa-aikaisesti. Selvä enemmistö on alle 10 viikkotyötuntia tekeviä työntekijöitä, kuten ohjaajia ja valmentajia. 

”Osa-aikaisia työntekijöitä on kaikenkokoisissa urheiluseuroissa, kun taas päätoimisia työntekijöitä on talousluvuiltaan ja jäsenistöltään suurissa seuroissa”, Turunen jatkaa. 

Työntekijät pystyvät kouluyhteistyöhön

Lähes kaikissa seuroissa palkattujen työntekijöiden työtehtäviin kuuluu yhteistyötä koulujen kanssa joko jatkuvasti tai satunnaisesti. Viime vuosien ajan seurojen kouluyhteistyö on ollut keskiössä niin liikunnan edistämisen politiikkatoimissa, liikuntajärjestöjen toiminnan tavoitteissa kuin urheiluakatemioissa ja urheiluyläkouluissa, ja tämä näkyy seurojen työntekijöiden toimenkuvassa. 

”Urheiluseurojen vapaaehtoisten on usein vaikea tehdä aktiivista kouluyhteistyötä, jos he ovat itse työelämässä ja töissä koulupäivien aikaan”, Turunen sanoo. ”Urheiluseurojen palkatuille työntekijöille tämä voi olla helpompaa.”

Valtio on viime vuosina tukenut merkittävästi työntekijöiden palkkaamista urheiluseuroihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan kehittämistuen tavoitteena on ollut tukea seurojen toiminnan kehittymistä niin, että tuki toimii alkusysäyksenä pysyville työsuhteille. Eri seurojen valmiudet palkata työntekijöitä ja vakiinnuttaa työsuhteet kuitenkin vaihtelevat paljon.

Työnantajuus ei ole aina seuroille helppoa

”Kun puhutaan palkkatyöstä vapaaehtoistoiminnan täydentäjänä, urheiluseuroissa on tärkeää kiinnittää huomiota työnantajuuskysymyksiin”, erikoistutkija Kati Lehtonen huomauttaa. ”Osa työsopimusasioista voi olla vaikeita, ja työnantajien ja -tekijöiden velvoitteet eivät ole aina selkeitä. Jatkossa on tärkeää tutkia, miten palkkatyö organisoidaan ja johdetaan paremmin ja kuinka huomioidaan palkkatyön ja vapaaehtoistyön erilaiset roolit.” 

Julkaisu on osa Likesin Strategisen tietotuotannon tutkimus-, selvitys- ja arviointitoimintaa.

Lisätietoja

Lue julkaisu: Palkkatyö urheiluseuroissa: Urheiluseurat työnantajina 2013–2020

Marianne Turunen

Marianne Turunen

Tutkija Strateginen tietotuotanto +358504759522 marianne.turunen@likes.fi

Kati Lehtonen

Kati Lehtonen

Erikoistutkija Strateginen tietotuotanto +358400932737 kati.lehtonen@likes.fi

Kaikki Likesin yhteystiedot

Lue seuraavaksi nämä

Keski-Suomessa vahvistetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemista perhekeskuksissa

Keski-Suomessa on käynnistynyt kolmivuotinen Meijän perhe liikkeellä -hanke, jossa vahvistetaan perhekeskus-, liikunta- ja järjestötoimijoiden yhteisiä käytäntöjä lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että työn, järjestö- tai vapaaehtoistoiminnan kautta lapsiperheitä kohtaavilla on aiempaa enemmän työkaluja perheiden hyvinvointia edistävien teemojen, kuten liikunnan ja liikkumisen, puheeksi ottamiseen sekä liikkumaan kannustamiseen.

Lue lisää

Uusi Liikkuva koulu -tutkimus murrosiän vaikutuksista liikkumiseen

Murrosiän mukanaan tuomat muutokset liikkumisen määrässä ovat erilaisia tytöillä ja pojilla, selviää juuri julkaistusta Liikkuva koulu -tutkimuksesta.

Lue lisää