Neljäsosa peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä arvioi työkykynsä heikentyneeksi

Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstö arvioi oman työkykynsä paremmaksi ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä neljäsosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Tulokset selviävät Liikkuvat-ohjelmien vuoden 2020 henkilöstökyselyiden tuloksista.

Kirjapino sinisellä taustalla.

Koetussa työkyvyssä eroja varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten välillä

COVID-19-pandemia on vaikuttanut vääjäämättä kasvatus- ja opetushenkilöstön työssäjaksamiseen. Työn tekemistä ovat määritelleet yli vuoden ajan erilaiset rajoitukset ja suositukset sekä karanteeni- ja etäopetusjaksot. Työympäristö on muuttunut jatkuvasti.

Osana Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien seurantaa ja arviointia tehtiin vuoden 2020 aikana varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle kyselyt, joilla selvitettiin henkilöstön kokemuksia työpaikkansa liikunnallisesta toimintakulttuurista. Kyselyn yhtenä teemana oli työssä jaksaminen ja kokemukset hyvinvoinnin edistämisestä työympäristössä.

– Kaikissa kohderyhmissä työkyky koettiin paremmaksi työn ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta, kertoo tutkija Katariina Kämppi Likesiltä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön koetun työkyvyn keskiarvo oli 8,27 asteikolla 0–10. Henkilöstöstä joka viides (19 %) arvioi työkykynsä heikentyneeksi (vastaus välillä 0–7). Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työkykyään työn ruumiillisten ja henkisten vaatimusten kannalta. Työkykynsä koki kohtalaiseksi tai melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta 16 prosenttia ja työn henkisten vaatimusten kannalta 22 prosenttia henkilöstöstä.

Peruskoulujen henkilöstön koetun työkyvyn keskiarvo oli 8,08. Heistä lähes joka neljäs (24 %) arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Työkykynsä koki kohtalaiseksi tai melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta joka kymmenes (11 %) ja työn henkisten vaatimusten kannalta joka neljäs (25 %). Erittäin huonoksi työkykynsä arvioi henkisten vaatimusten kannalta yksi prosentti vastaajista.

Toisen asteen oppilaitosten henkilöstön koetun työkyvyn keskiarvo oli 7,98. Henkilöstöstä yli neljännes (27 %) koki työkykynsä heikentyneeksi. Työkykynsä koki kohtalaiseksi tai melko huonoksi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta 16 prosenttia ja työn henkisten vaatimusten kannalta 27 prosenttia. Erittäin huonoksi työkykynsä arvioi henkisten vaatimusten kannalta yksi prosentti vastaajista.

Lisää huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja liikkumiseen

Valtakunnallisten liikunnan edistämisohjelmien eli Liikkuvat-ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmilla on edistetty ensisijaisesti lasten ja nuorten liikkumista ja hyvinvointia. Henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseen on tähän asti kiinnitetty vähemmän huomiota.

– Ohjelmien seurannan mukaan alle puolessa varhaiskasvatusyksiköistä (45 %) ja peruskouluista (41 %) tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja liikkumista. Toisen asteen oppilaitoksissa liikkumisen tukeminen on yleistä: 82 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista ja 56 prosentissa lukioista tuetaan henkilöstön omaa liikkumista, Kämppi kertoo.

Henkilöstökyselyjen mukaan noin puolet sekä peruskoulujen että toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä on sitä mieltä, että heidän oppilaitoksessaan huolehditaan henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Päivittäisessä arjessa hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy vielä harvemman vastaajan mielestä (40 % peruskoulujen ja 34 % toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä).

Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toiminnan koetaan sekä edistävän henkilöstön hyvinvointia että lisäävän työtaakkaa. Peruskoulujen henkilöstöstä toiminnan koki edistävän henkilöstön hyvinvointia 29 prosenttia ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä yli puolet (54 %). Työtaakkaa toiminnan kokee lisäävän kolmasosa peruskoulujen henkilöstöstä ja vain 16 prosenttia toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä.

– Henkilöstön hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat tärkeä edellytys lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Liikkuvat-ohjelmien toiminnassa tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin ja liikkumisen mahdollisuuksiin, ohjelmajohtaja Antti Blom lupaa.

Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmia koordinoi Likes. Tutkimusaineistot on kerätty osana ohjelmien seurantaa ja arviointia. Varhaiskasvatuksen henkilöstön aineisto (n=2008) kerättiin keväällä 2020 ennen koronasulkua ja sen aikana. Peruskoulujen (n=1109) ja toisen asteen oppilaitosten (n=1287) henkilöstön aineisto kerättiin loppuvuodesta 2020. Työkyvyn mittareina käytettiin Työterveyslaitoksen työkykyindeksin kysymyksiä.

Lisätietoja

Katariina Kämppi

Katariina Kämppi

Tutkija Strateginen tietotuotanto +358400103703 katariina.kamppi@likes.fi

Noora Moilanen

Noora Moilanen

Viestintäpäällikkö Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu +358504698178 noora.moilanen@oph.fi

Kaikki Likesin yhteystiedot

Lue seuraavaksi nämä

Lajiliittojen hallituksissa toimitaan pääosin vapaaehtoisesti ja sitoutumisen taso on korkealla

Urheilun lajiliittojen hallituksissa toimitaan pääosin vapaaehtoisesti ilman korvauksia, mutta sitoutuneesti. Lajiliittojen tulevaisuuden strategisiin valintoihin vaikuttavat eniten lajin seuratoiminnan kehitysnäkymät, olosuhteet, lajiliiton oma talous sekä liikunnan julkinen rahoitus.

Lue lisää

Liikuntakulttuurin tulkinnat valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa – kollektiivisista tulkinnoista intressisidonnaisiksi asialistoiksi

Valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa vuosina 2007–2018 liikuntakulttuuri näyttäytyy muovattavana objektina, jota kehitetään, edistetään ja parannetaan erilaisin julkisen politiikan toimenpitein. Vuodesta 2015 lähtien erilaiset yksittäiset toimenpiteet korostuvat asiakirjoissa ja määrittävät liikuntakulttuurin tulkintaa.

Lue lisää