Liikuntakulttuurin tulkinnat valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa – kollektiivisista tulkinnoista intressisidonnaisiksi asialistoiksi

Valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa vuosina 2007–2018 liikuntakulttuuri näyttäytyy muovattavana objektina, jota kehitetään, edistetään ja parannetaan erilaisin julkisen politiikan toimenpitein. Vuodesta 2015 lähtien erilaiset yksittäiset toimenpiteet korostuvat asiakirjoissa ja määrittävät liikuntakulttuurin tulkintaa.

Valtion liikuntapoliittisten asiakirjojen perusteella liikuntakulttuuri on muuttunut intressisidonnaiseksi ja jopa henkilökohtaiseksi ”asialistaliikuntakulttuuriksi”. Tulokset selviävät Kulttuurintutkimus-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

– Liikuntakulttuuri näyttää henkilökohtaistuneen liikuntapoliittisissa asiakirjoissa.Jokainen yksittäinen toimija, kuten esimerkiksi liikuntajärjestö, voi antaa julkisessa liikuntapolitiikassa liikuntakulttuurille oman merkityksensä ja tulkinnallisen ympäristönsä, erikoistutkija Kati Lehtonen Likesiltä kertoo.

– Liikuntakulttuurin yhteisestä ymmärryksestä ei jää kovin paljon jäljelle tilanteessa, jossa siitä tulee arvoperustaltaan henkilökohtainen tai tietyn sidosryhmän itse määrittelemä. Julkisen politiikan kannalta olisi keskeistä, että jakaisimme yhteisen käsityksen siitä, mitä liikuntakulttuuri on, ketkä siellä toimivat ja millä vastuin. Liikuntapoliittiset asiakirjat ovat dokumentaatio tästä yhteisestä ymmärryksestä ja luovat pohjaa toimenpiteille.

Liikuntajärjestöjen ja urheilun pyramidirakenteen valta-asema on sisäänkirjoitettu julkiseen liikuntapolitiikkaan

Julkinen liikuntapolitiikka tunnistaa liikuntakulttuurin monet kasvot ja asiayhteydet. Rakenteellisesti se kuitenkin palaa aina alkujuurilleen: liikuntajärjestöihin julkisen politiikan toteuttajina. Poikkeuksena tästä erityisesti hyvinvointia tukeva liikunnan edistämistoiminta on laajentunut julkisen liikuntapolitiikan tuella jo ainakin kasvatus- ja koulutusinstituutioihin erilaisten valtakunnallisten ohjelmien tuella.

Lehtosen mukaan keskeistä olisi tunnistaa urheilun pyramidimallin asema niin kansallisessa kuin kansainvälisessä liikuntapolitiikassa. Pyramidin perusta on yleishyödyllisessä seuratoiminnassa, joka osaltaan luo perustaa myös ammattimaiselle urheilulle kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Oleellista on tarkastella sitä, mihin pyramidimallin rakenne ja toimijoiden kapasiteetti suhteessa laajaan liikunnan edistämisen tavoitteeseen riittää. Euroopan unionin liikunnan ja urheilun työsuunnitelmassa vuosille 2021–2024 pyramidimalli on yhtenä kiintopisteenä, ja silloin myös meidän olisi hyvä tunnistaa julkisessa keskustelussa liikuntapolitiikan kansainvälinen agenda. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seurojen toimintamahdollisuuksien vahvistamista paikallisesti.

Kulttuurintutkimus-lehdessä julkaistussa artikkelissa tarkasteltiin liikuntakulttuuriin liittyviä tulkintoja ja ymmärryksiä valtion liikuntapoliittisista asiakirjoista (n=6) vuosilta 2007–2018. Tarkastelu kohdistui siihen, minkälaisia asioita liikuntakulttuuriin yhdistetään ja mihin asiayhteyksiin liikuntakulttuuri asiakirjoissa liitetään. Analysoinnin kehyksenä artikkelissa käytettiin urheilun eurooppalaista pyramidimallia (European Sports Model), joka koostuu paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti toimivista liikunta- ja urheilujärjestöistä.

Lisätietoja

Alkuperäisartikkeli: Lehtonen, Kati 2020. Urheilun pyramidimalli liikuntakulttuuristen tulkintojen ja ymmärrysten kehysrakenteena valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa. Kulttuurintutkimus 37 (3–4), 33–46.

Kati Lehtonen

Kati Lehtonen

Erikoistutkija Strateginen tietotuotanto +358400932737 kati.lehtonen@likes.fi

Strateginen tietotuotanto

Lue seuraavaksi nämä

Kirjapino sinisellä taustalla.

Neljäsosa peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä arvioi työkykynsä heikentyneeksi

Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstö arvioi oman työkykynsä paremmaksi ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä neljäsosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Tulokset selviävät Liikkuvat-ohjelmien vuoden 2020 henkilöstökyselyiden tuloksista.

Lue lisää

Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista (väitös 29.1.)

Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.

Lue lisää