Lajiliittojen hallituksissa toimitaan pääosin vapaaehtoisesti ja sitoutumisen taso on korkealla

Urheilun lajiliittojen hallituksissa toimitaan pääosin vapaaehtoisesti ilman korvauksia, mutta sitoutuneesti. Lajiliittojen tulevaisuuden strategisiin valintoihin vaikuttavat eniten lajin seuratoiminnan kehitysnäkymät, olosuhteet, lajiliiton oma talous sekä liikunnan julkinen rahoitus.

Likesin julkaisemassa tutkimuksessa Urheilun lajiliittojen hallitustyöskentely kartoitettiin hallitustyöskentelyn strategisuutta, hallituksen roolia ja tulevaisuuden osaamistarpeita haastattelujen ja kyselyn avulla. Tulosten perusteella suomalaisten urheilun lajiliittojen hallitustyöskentelyn yleiskuva näyttäytyy organisoituneelta ja järjestäytyneeltä.

Tutkimuksen mukaan lajiliittojen hallitusten jäsenet ovat pääasiassa sitoutuneita luottamustyöskentelyyn. Kyselyyn vastanneista 97 prosenttia oli osallistunut kaikkiin tai lähes kaikkiin hallituksen kokouksiin viimeisen vuoden aikana. Hallitusten jäsenet toimivat luottamustehtävissä pääsääntöisesti vapaaehtoisesti ilman korvauksia (89 %), ja suurimmalla osalla on yli 10 vuoden kokemus joko urheilun tai muun toimialan luottamustehtävistä. Vastaajista 41 prosenttia käyttää hallitustyöskentelyyn aikaa 4–8 tuntia kuukaudessa, joka viides 9–13 tuntia ja joka kolmas yli 13 tuntia.

Strateginen keskustelu keskittyy talouteen

Lajiliittojen hallitusten tulevaisuuden osaamistarpeet suuntautuvat useimmiten talouteen. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia oli sitä mieltä, että hallituksiin tarvitaan lisää myynti- ja markkinointiosaamista.

– Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että liiton tulevaisuuden strategisia valintoja määrittelee liiton oma taloudellinen tila. Lähes yhtä moni arvioi myös urheilun julkisen talouden määrittelevän toiminnan painopisteitä, kertoo erikoistutkija Kati Lehtonen Likesiltä.

– Lisäksi tulevaisuuden toimintaa määrittävät keskeisimmin lajin olosuhteiden ja seuratoiminnan kehityssuunnat. Tulevaisuuden hahmottaminen on siis varsin lajiperustaista, mutta näin toisaalta pitääkin olla. Liittojen toiminnan tarkoitus sääntöperustaisesti katsottuna on oman lajikulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen, Lehtonen jatkaa.

Puolet kyselyyn vastanneista raportoi, ettei oman lajiliiton hallituksissa käydä säännöllistä keskustelua kansallisesta liikuntapolitiikasta tai huippu-urheilusta. Neljänneksessä hallituksista kansallinen liikuntapolitiikka ja huippu-urheilu ovat agendalla säännöllisesti.

Kokonaiskuva myönteinen – kehitettävää sisäisissä arvioinneissa

Tutkimuksen mukaan liitoilla on eniten kehitettävää tavoissa, joilla tehdään järjestön sisäisiä palautekyselyjä ja arviointeja. Suurin osa vastasi, etteivät lajiliiton operatiivinen henkilöstö (54 %), jäsenseurat (45 %) tai urheilijat (60 %) arvioi liiton toimintaa säännöllisesti. Joka kolmas vastasi, että liiton hallitus tekee säännöllisesti itsearvioinnin toiminnastaan, ja joka toisen vastaajan mukaan itsearviointeja ei tehdä. Tulokset eivät kuitenkaan kerro yksiselitteisesti, etteikö esimerkiksi liiton operatiivinen henkilöstö tekisi kyselyitä. Jossain tapauksissa voi olla myös niin, että kaikista tiedonkeruista ja niiden tuloksista ei informoida hallituksia.

– Kokonaiskuva lajiliittojen hallitustyöskentelystä on myönteinen. Työskentely hallituksissa on pääpiirteissään järjestäytynyttä, ja liitot muodostavat toiminnan sisältöjen näkökulmasta varsin yhtenäisen järjestöryhmän. Toisaalta on nähtävissä, että talouskysymykset tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa erityisesti tulevina vuosina. Isoimmilla liitoilla on mahdollista panostaa niin operatiivisen kuin luottamushenkilöstön osaamiseen talouskysymyksissä, mutta on myös liittoja, joissa ei ole lainkaan palkattuja työntekijöitä. Luottamustyön ja erityisesti hallitusten rooli onkin näissä pienissä liitoissa keskeinen, toteaa professori Jari Stenvall.

Tutkimushankkeen aineistona on käytetty teemahaastatteluja (n=17) ja lajiliittojen hallitusten jäsenille suunnattua kyselyä (n=197) ja se on toteutettu vuosina 2020–2021. Hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja

Julkaisu: Lehtonen, Kati & Stenvall, Jari 2021. Hallitustyöskentely urheilun lajiliitoissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 390.

Kati Lehtosen (LitT) osaamisalueeseen kuuluvat liikunta- ja urheilujärjestelmän rakenteet ja verkostot, liikuntahallinto ja -politiikka, liikunnan kansalaistoiminta sekä seuranta- ja arviointitutkimus laaja-alaisesti liikunnan edistämisestä huippu-urheiluun.

Kati Lehtonen

Kati Lehtonen

Erikoistutkija Strateginen tietotuotanto +358400932737 kati.lehtonen@likes.fi

Kaikki Likesin yhteystiedot

Lue seuraavaksi nämä

Liikuntakulttuurin tulkinnat valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa – kollektiivisista tulkinnoista intressisidonnaisiksi asialistoiksi

Valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa vuosina 2007–2018 liikuntakulttuuri näyttäytyy muovattavana objektina, jota kehitetään, edistetään ja parannetaan erilaisin julkisen politiikan toimenpitein. Vuodesta 2015 lähtien erilaiset yksittäiset toimenpiteet korostuvat asiakirjoissa ja määrittävät liikuntakulttuurin tulkintaa.

Lue lisää

Kirjapino sinisellä taustalla.

Neljäsosa peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä arvioi työkykynsä heikentyneeksi

Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstö arvioi oman työkykynsä paremmaksi ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä neljäsosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Tulokset selviävät Liikkuvat-ohjelmien vuoden 2020 henkilöstökyselyiden tuloksista.

Lue lisää