Kaverisuhteet ja sosiaalinen asema koulussa määrittävät nuorten liikkumista (väitös 29.1.)

Nuorten kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa on yhteydessä nuorten liikkumiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sosiaalisen hierarkian tikapuilla itsensä korkealle sijoittavat yläkoululaiset liikkuivat enemmän ja reippaammin vapaa-ajallaan verrattuna nuoriin, joiden kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan oli matala. Koulupäivän aikana sosiaalisen asemansa matalaksi kokevat nuoret liikkuivat välituntisin vähemmän ja olivat koulupäivän aikana enemmän paikallaan.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa nuorten liikkumisen taustoista, sillä koetun sosiaalisen aseman ja liikkumisen yhteyttä ei ole aikaisemmin tässä laajuudessa tutkittu. Samalla tulokset vahvistavat aikaisempaa tietoa kavereiden merkityksestä nuorten liikkumisessa. Subjektiivinen sosiaalinen asema viestii koulussa olevista erilaisista hierarkioista, jotka vaikuttavat myös koulupäivän aikaiseen liikkumiseen.

– Kokemukseen korkeasta sosiaalisesta asemasta yhdistyi kavereiden kanssa luotuja toimintamahdollisuuksia. Koulun tilat ovat nuorille merkittäviä päivittäisiä liikkumisympäristöjä, jotka eivät käytännössä kuitenkaan ole kaikkien nuorten käytettävissä koulupäivän aikana. Kavereiden kanssa tekemisen myötä näistä koulun tiloista muodostuu siis eri nuorille hyvin erilaisia liikkumisympäristöjä. Tutkimuksen havaintojen mukaan yhtenä koulun tilojen käyttöä rajoittavana tekijänä voi olla matalaksi koettu sosiaalinen asema koulussa, tutkija Katja Rajala Likesistä kertoo.

Luokkakavereiden tuki koetun sosiaalisen aseman ja liikkumisen taustalla

Subjektiivinen sosiaalinen asema on monen tekijän summa. Tässä tutkimuksessa korostui nuoren kokemus luokkakavereiltaan, opettajiltaan ja vanhemmiltaan saadusta sosiaalisesta tuesta, joka oli yhteydessä kokemukseen sosiaalisesta asemasta koulussa. Erityisen tärkeää oli luokkakavereilta saatu tuki, joka oli yhteydessä nuorten liikkumiseen subjektiivisen sosiaalisen aseman välityksellä.

– Havainto viestii kaveripiirin tärkeydestä sekä koulussa koetun sosiaalisen aseman monitasoisesta vaikutuksesta ja merkityksestä nuorille, Rajala toteaa.

Liikkumisen lisääminen koulupäivään nuorten vertaistoiminnan ja osallisuuden pohjalta on varteenotettavin mahdollisuus huomioida tutkimuksen tuloksia nuorten liikkumisen edistämisessä. Koulun henkilökunnalla puolestaan voi olla merkittävä rooli paikallaanoloajan katkaisussa.

– Yhteisesti sovitut toimintatavat koulussa esimerkiksi istumisen vähentämiseksi oppituntien aikana koskevat kaikkia nuoria ja voivat vaikuttaa nuorten tekemiseen riippumatta siitä, millaiseksi he oman sosiaalisen asemansa koulussa kokevat, Rajala huomauttaa.

Tutkimus pohjautuu Liikkuva koulu -ohjelman seurantaan

Tutkimuksen aineisto kerättiin osana valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa vuosina 2012–2015. Aineisto kerättiin oppilaskyselyillä, mittaamalla nuorten fyysistä aktiivisuutta liikemittareilla sekä havainnoimalla ja haastattelemalla yläkoululaisia. Nuorten subjektiivisen sosiaalisen aseman ja liikkumisen välistä yhteyttä sekä subjektiiviseen sosiaaliseen asemaan yhteydessä olevia tekijöitä selvitettiin sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Juho Vainion säätiö.

LitM Katja Rajalan liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan Hierarkiat yläkoulun kaveriporukoissa – nuoren kokema sosiaalinen asema ja liikkuminen tarkastustilaisuus pidetään 29.1.2021 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Väitöstä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://r.jyu.fi/dissertation-rajala-290121.

Vastaväittäjänä FT Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusseura) ja kustoksena professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset kysymyksensä kustokselle tekstiviestitse, puh. +35850 381 6302.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja numerolla 387. Painettua väitöskirjaa (25 € + toim.kulut) voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai puh. 020 7629500.

Lisätietoja

Katja Rajala kirjoitti ylioppilaaksi Nivalan lukiosta vuonna 1994. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 pääaineenaan liikuntasosiologia. Rajala on työskennellyt Likesin tutkijana vuodesta 2009 lähtien pääsääntöisesti liikunnan edistämisohjelmiin liittyvissä tutkimus-, seuranta- ja arviointitehtävissä. Hänen erityisinä mielenkiinnon kohteinaan ovat yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen liittyvät asiat.

Katja Rajala

Katja Rajala

Tutkija Strateginen tietotuotanto +358400658003 katja.rajala@likes.fi

Väitöstutkimus

Lue seuraavaksi nämä

Liikuntakulttuurin tulkinnat valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa – kollektiivisista tulkinnoista intressisidonnaisiksi asialistoiksi

Valtion liikuntapoliittisissa asiakirjoissa vuosina 2007–2018 liikuntakulttuuri näyttäytyy muovattavana objektina, jota kehitetään, edistetään ja parannetaan erilaisin julkisen politiikan toimenpitein. Vuodesta 2015 lähtien erilaiset yksittäiset toimenpiteet korostuvat asiakirjoissa ja määrittävät liikuntakulttuurin tulkintaa.

Lue lisää

Ylipaino murrosiässä hidastaa kunnon kehitystä – tärkeää tarjota nuorille tukea

Uuden suomalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan fyysisen kunnon kehittyminen vaimentuu, jos murrosiän aikana kehoon kertyy paljon rasvakudosta. Aiempien väestötutkimusten perusteella tiedetään, että viimeisten vuosikymmenten aikana nuorten ylipaino on yleistynyt ja fyysinen kunto, erityisesti kestävyyskunto, on heikentynyt. Terveellisen painokehityksen tukeminen nuorilla onkin tärkeää paitsi terveyden, myös heidän fyysisen toimintakykynsä näkökulmasta.

Lue lisää