Ratkaisevaa on aktiivinen arki – ulos liikuntakentältä

Liikunnanedistäjien työn vaikuttavuuden esteenä ovat usein liikunnalle annettavat merkitykset liikuntakentän ulkopuolella. Liikunnasta syntyvä mielikuva vaikuttaa siihen, miten liikuntaan ja liikunnanedistäjiinkin suhtautuu, kirjoittaa viestintäpäällikkö Annaleena Aira.

Jotta jokainen liikkuisi riittävästi – tähän tähtäämme Likesillä kaikessa toiminnassa. Vähäisen liikkumisen vaikutukset elämänlaatuun, moniin sairauksiin ja kansantalouteen nousivat 2010-luvulla vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmän työn myötä. Valtioneuvoston liikuntapoliittisessa selonteossa (2019) Suomen liikuntapolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi nimettiin ”kansalaisten fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa väestöryhmissä”.

Liikunnanedistäjien työn vaikuttavuuden esteenä ovat usein liikunnalle annettavat merkitykset liikuntakentän ulkopuolella. Liikunnasta syntyvä mielikuva vaikuttaa siihen, miten liikuntaan ja liikunnanedistäjiinkin suhtautuu. Liikunta näyttää mielikuvissa yhdistyvän etenkin kahteen asiaan: kilpaurheiluun ja liikuntatuntikokemuksiin omilta kouluajoilta. Tämä näkökulma on liian rajoittunut ja värittynyt (ottamatta kantaa urheilun tai liikuntakasvatuksen tärkeyteen). Liikunta mieltyy erilliseksi suoritukseksi ja vaivaa vaativaksi ponnistukseksi, jota varten on hyvä pukeutua erillisiin urheiluvaatteisiin, joissa saisi mieluiten hengästyä ja tulla hiki ja joka oikeastaan tuntuukin koskevan lähinnä liikunnallisia ja hyväkuntoisia ihmisiä. Tätä asiaa ei varsinaisesti auta se, että suurin osa liikunnanedistäjistä suhtautuu itse liikunta-asioihin intohimoisesti ja näkee niillä valtavasti jo pelkästään itseisarvoa. Tämä ei edesauta toisenlaisen ihmisen näkökulmaan asettumista ja vaikuttaa puhumisen tapaan ja asennoitumiseen.

”Haluamme tutkia etenkin sitä, millaisia mielikuvia liikunnasta ja liikkumisesta on liikuntakentän ulkopuolella.”

Käynnistimme Likesillä vuonna 2019 brändityön ja liikunnan ja liikkumisen sanoitustyön etsiäksemme yhdessä verkostojen kanssa tapoja viestiä liikunnasta ja liikkumisesta erilaisten ihmisten, eri hallinnonalojen ja instituutioiden näkökulmista. Sanoitustyöllä tarkoitan tässä paitsi liikunnan ja liikkumisen kielellistä sanoittamista, myös visuaalista viestintää, erilaisia vaikuttamisen keinoja sekä sitä, miten liikuntaan ja liikkumiseen liittyvistä muista asioista viestitään. Likesillä on pitkät perinteet monialaisessa yhteistyössä liikunnan ja liikkumisen edistämiseksi, ja tälle perustalle sanoitustyötä oli hyvä lähteä rakentamaan. Kantava ajatuksemme on Ratkaisevaa on aktiivinen arki. Haluamme tutkia etenkin sitä, millaisia mielikuvia liikunnasta ja liikkumisesta on liikuntakentän ulkopuolella.

Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä

Ehkäpä tunnetuin esimerkki yhdessä verkostojen kanssa tehdystä liikunnan edistämisen sanoitustyöstä Likesillä on valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelma. Ohjelman alkutaipaleella 2010-luvun alkupuolella ohjelman perusviestejä mietittiin hartaudella ja perusteellisesti. Hallitusohjelmakirjaus oli kyllä antanut ohjelmalle tavoitteen: ”kouluikäisten lasten ja nuorten liikuntasuosituksen jalkauttaminen kaikkiin Suomen peruskouluihin”. Liikuntasuosituksen jalkauttamista ei kuitenkaan arvioitu koulumaailman houkuttelevimmaksi ja suosituimmaksi kehittämiskohteeksi. Vaarana oli myös se, että Liikkuva koulu -toiminta yhdistyisi siihen liikunnanopetukseen ja kipattaisiin liikunnanopettajien yksin hoidettavaksi, mikä ei edistäisi laajaa koulupäivän toimintakulttuurin muuttamiseen tähtäävää tavoitetta ja todennäköisesti uuvuttaisi liikunnanopettajat.

Liikkuvassa koulussa päätettiin tähdätä aktiivisempiin ja viihtyisämpiin koulupäiviin. Uusien verkostokumppaneiden kanssa keskusteltaessa keskiössä on ollut tämä tavoite ja oppilaiden ja kouluyhteisön saama hyöty, ja strategisiksi teemoiksi valittiin oppimisen edistäminen, oppilaiden ja henkilökunnan osallisuus sekä liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen. Liikkuva koulu -ohjelman ulkoisessa arvioinnissa ohjelman viestintä ja julkisuuskuva arvioitiin onnistuneiksi ja ohjelman todettiin olevan vaikuttava koulujen toimintakulttuurin muuttamisessa liikkumista ja istumisen vähentämistä suosivaksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa Liikkuva koulu -toimintamalli halutaan laajentaa kaikkiin ikäryhmiin.

”Nuorison turmeluksen kauhistelu mediassa tuskin on se juttu, jolla koululainen päätyy tavoittelemaan parastaan hänen toimintakykyään mittaavassa Move-mittauksessa saati muuttaa arkitottumuksiaan.”

Yhteiskunnallisessa keskustelussa etenkin lasten ja nuorten liikkumista koskien nousee aina ajoittain esiin ikiaikainen huoli nuorison ajankäytöstä ja tietysti myös liikuntakäyttäytymisestä. Boomerit toivoisivat paluuta 1980-luvun meininkiin, ehkä nintendot sieltäkin poistaen. Epäilen, että nuorison turmeluksen kauhistelu mediassa ei ole se juttu, jolla koululainen päätyy tavoittelemaan parastaan hänen toimintakykyään mittaavassa Move-mittauksessa saati muuttaa arkitottumuksiaan. Yleistä tuntuu olevan myös sellainen ajattelu, että joku yksittäinen temppu tai toimenpide riittäisi korjaamaan lasten ja nuorten elämäntavat terveellisemmiksi; vain sen tempun laajamittainen jalkauttaminen nuorison kunnollisuudesta enää puuttuu.

Suomen kokonaisvaltainen malli Active Healthy Kids -allianssissa

Huoli lasten ja nuorten elämäntavasta, tekemisen rajoittamisesta turvallisuuden nimissä ja paikallaanolon yleistymisestä yhdistää lähes kaikkia maita kansainvälisessä Active Healthy Kids -allianssissa, jonka toiminnassa Suomi on ollut mukana alusta saakka. Myös kehittyvissä maissa, joissa lapset ja nuoret liikkuvat keskimäärin selvästi enemmän kuin kehittyneissä maissa, parempituloisissa perheissä lapset ja nuoret liikkuvat yhtä vähän kuin kehittyneissä maissakin.

Allianssissa lasten ja nuorten liikunnasta ja liikkumisesta viestimisessä on havaittavissa kulttuurieroista huolimatta paljon yhteistä pohdintaa ja samankaltaisia ratkaistavia asioita. Lasten ja nuorten liikunnan Suomen tuloskortti palkittiin viime kerralla parhaana 49 maan vertailussa sisällön ja ulkoasun vuoksi. Suomen lähestymistapa lasten ja nuorten liikuntaan eroaa muista maista voimakkaimmin kokonaisvaltaisessa tarkastelussa, jossa liikkuminen nähdään osana kaikkea lasten ja nuorten arkielämää, ei pelkästään liikunnanopetuksen ja organisoitujen liikuntaharrastusten kautta. Tuloskorttiin kootaan kaikki tutkimustieto eri-ikäisten lasten ja nuorten liikkumista koskien. Suomessa liikutaan kansainvälisesti vertailtuna erityisen paljon koulumatkoilla sekä omaehtoisesti esimerkiksi kavereiden kanssa ulkoillen. Erityisen hyvin Tuloskortit tuovat esille jokaisessa maassa sen, että minkään yksittäisen osan liikauttaminen ei ratkaise lasten ja nuorten liikkumista, mutta on tärkeää kokonaisuuden kannalta.

Sinäkin olet liikkuva aikuinen, ja sinulla on valta valita aktiivisuus

Likesin tutkimusstrategian painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta. Meillä on tehty pitkään monitieteistä tutkimusta vähäisen liikkumisen ilmiöstä myös aikuisten elämässä. On saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia esimerkiksi erilaisista elämänvaiheista, joissa arjen aktiivisuus jää eri syistä helposti vähäiseksi, ja erilaisista visuaalisista ja kielellisistä keinoista, joilla liikuntakentällä on pyritty liikuttamaan vähän liikkuvia suomalaisia.

Likesin koordinoima ja laajojen verkostojen toteuttama Liikkuva aikuinen -ohjelma tavoittelee sitä, että jokaisen työikäisen elämässä aktiivisuus olisi uusi normaali ja liikkumisella olisi parempi asema yhteiskunnassa. Parasta olisi, että arkielämämme voisi rakentua niin, että liikkuminen olisi luonteva osa arjen rutiineja ja tukisi esimerkiksi keskittymiskykyä, työssä jaksamista ja mielialaa. On vähän epäreilua, jos kansanterveyden, kansantalouden ja työkyvyn kannalta keskeinen perusasia, liikkuminen, on pelkästään yksilön omista ponnisteluista kiinni. Jokaisen työpaikan kannattaa huomioida työntekijöiden liikkuminen, ja jokaisen kunnan kannattaa oman etunsa vuoksi tarjota kuntalaisille maksutonta liikuntaneuvontaa. Hyviä kokemuksia on saatu myös siitä, kun liikkumista on lisätty tukemaan perheiden hyvinvointia, perhekeskusten tärkeiden tavoitteiden saavuttamista ja poikkeusolojen toimintaan sopeutumista. Monesti nämä ovat aika pieniä, edullisia ja vaikuttavia juttuja.

”Lähetteen liikuntalääketieteen poliklinikalle soisi olevan kaikkien sairaalan asiakkaiden ja esimerkiksi kansansairauksien riskiryhmien ulottuvilla.”

Hyvinvointitekoja monialaisesti

Olemme tehneet Keski-Suomessa laajaa verkostotyötä hyvinvoinnin ympärillä Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOssa. KEHOssa on mukana myös sairaanhoitopiiri, maakuntaliitto, sosiaalialan osaaminen, oppilaitokset ja korkeakoulut, yrittäjät ja kaupungin elinkeinokeskus, yhdistykset ja Metsähallitus. KEHO onkin ollut todella valaisevaa ja mielenkiintoista verkostotyötä ja keskustelua esimerkiksi liikunnan, hyvinvoinnin ja työkyvyn kysymyksistä.

Keski-Suomen vahvuutena hyvinvoinnin edistämisessä, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja esimerkiksi terveydenhuollon kustannusten hillitsemisessä on Suomen vahvin liikuntaosaaminen. Keski-Suomen keskussairaalassa esimerkiksi rintasyöpä- ja lihavuusleikkausasiakkaille tarjotaan automaattisesti tukea liikuntalääkkeen hyödyntämiseen eli liikkumisen lisäämiseen omaan arkeen, yksilöllisesti ja kunkin elämään parhaiten sopivalla tavalla. Liikunnan on moneen kertaan todettu olevan moneen sairauteen vaikuttava lääke, jolla on harvoin kielteisiä sivuvaikutuksia eli terveyshaittoja. Lähetteen liikuntalääketieteen poliklinikalle soisikin olevan kaikkien sairaalan asiakkaiden ja esimerkiksi kansansairauksien riskiryhmien ulottuvilla.

”Liikunnasta ja liikkumisesta viestiessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaista ihmiskuvaa oma viesti kantaa.”

Liikunnasta ja liikkumisesta viestiessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaista ihmiskuvaa oma viesti kantaa. Miten suhtaudumme liikunnasta vähemmän innostuneisiin ihmisiin? Kun puhumme lapsista ja nuorista, millaisina toimijoina tulemme heidät esittäneeksi: aikuisten toimenpiteiden kohteina ja koulittavana aineksena vai aktiivisina oman arkensa toimijoina? Millä asenteella menemme mukaan verkostotyöhön? Ajammeko oman äänemme kuuluville saamista ja organisaatiomme etua, vai etsimmekö verkostokumppaneiden kanssa yhteisiä tavoitteita?

Likesillä olen oppinut esimerkiksi sen, että säätiölain vaatimuksesta hallituksen jäsen ei saa säätiön hallituksessa ajaa oman organisaationsa etua vaan säätiön tarkoituksen toteuttamista (Likes-säätiön tapauksessa liikunnan edistämistä ja sen tutkimuksen tukemista). Sama periaate edistää myös monialaisen verkostoyhteistyön vaikuttavuutta. Erään kollegani sanoin: Älä kysy, mitä te kumppanit voisitte tehdä meidän tavoitteidemme edistämiseksi omalla alueellanne. Kysy mieluummin, miten me voimme auttaa teitä teidän tavoitteidenne saavuttamisessa.

Kirjoittaja on Likesin pitkäaikainen viestintäpäällikkö (2012–2021). Hän on väitellyt työelämän yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta (2012). Annaleena vastasi Likesin viestintäpäällikön tehtävien ohella Liikkuva koulu -ohjelman viestinnästä vuosina 2012–2015 ja Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHOn viestinnästä vuosina 2019–2020 sekä osallistui Liikkuva koulu -ohjelman seurantaan ja arviointiin. Hän siirtyy viestintäasiantuntijaksi lapsiasiavaltuutetun toimistoon 1.2.2021 alkaen.

Lue seuraavaksi nämä

Hyvää tarkoittavat muurit – onko niitä?

Sanan ”kotoutuminen” käyttäminen liikuntapolitiikan argumenttina on hyvistä tarkoitusperistään huolimatta mutkikasta. Yhtäältä sen käyttö vaatii täsmennystä ja toisaalta siitä pitäisi luopua kokonaan, kirjoittaa Hanna-Mari Peotta.

Lue lisää

Hei, mitä kuuluu?

Nuorille on tärkeää, että elämässä on välittävä ja kuunteleva aikuinen läsnä. Kun nuorella on tunne, että voi itse vaikuttaa oman elämänsä kannalta merkityksellisiin asioihin, voidaan yleensä paremmin. Monella nuorella asiat ovat hyvin, mutta kolikolla on myös toinen puoli, kirjoittaa Kirsti Siekkinen.

Lue lisää