Liikkuminen osana perhekeskustoimintaa – hyvää perheille ja työntekijöille

Eri puolilla Suomea toimivat perhekeskukset tukevat perheiden hyvinvointia monin tavoin. Ennaltaehkäiseviä ja korjaavia tukitoimia tarjotaan sekä lapsille että vanhemmille. Likes ja Keski-Suomen Liikunta ry ovat jo vuosia esitelleet liikuntaa, liikkumista, arkista aktiivisuutta, toiminnallisuutta ja luontoympäristöjen hyödyntämistä varteenotettaviksi keinoiksi perheitä kohdatessa. Aktiiviset työskentelytavat tukevat myös työntekijöiden työkykyä ja hyvinvointia.

Takaapäin kuvattuna penkillä istuva aikuinen ja kaksi lasta.

Keväällä 2020 kirjoitin, että ”jos jotain hyvää koronavirusepidemian aiheuttamista rajoituksista, niin ehkäpä arjen pienet hyvinvointiteot esimerkiksi liikunnan, kulttuurin, luonnon ja leikin keinoin nousevatkin arvoon arvaamattomaan”. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin elämme edelleen tilanteessa, jossa perheiden hyvinvointia koetellaan. Kaikki kivet monipuolisten – ja aika simppeleidenkin – tukikeinojen löytämiseksi on käännettävä, tämä on tärkeää myös pandemian jälkeistä aikaa ajatellen. Eri puolella Suomea toimivat perhekeskukset ovat yksi keino tukea perheitä. Niitä kehitetään parhaillaankin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa.

Perhekeskustoiminnan tarkoituksena on hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Perhekeskusten tehtävänä on muun muassa edistää ja seurata lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia, tukea vanhemmuudessa ja parisuhteessa, tarjota varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta, mahdollistaa vertaistuki ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hyvin toimivan perhekeskuksen avulla kyetään vähentämään lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä sekä eriarvoisuutta. Kun tukea ja hoitoa tarjotaan riittävän varhain, voidaan hillitä myös kustannusten kasvua.

Tässä yhteydessä liikunnalla tarkoitetaan nimenomaan toiminnallisuutta, kehollisuutta, luontoympäristöjen hyödyntämistä sekä fyysisesti aktiivisten tekojen sisällyttämistä osaksi kohtaamisia ja palveluita.

Kysymys kuuluu: mihin edellä listatuista perhekeskusten tehtävistä liikunnalla ei olisi positiivinen yhteys tai liikkumista ei voisi hyödyntää tai soveltaa yhtenä työkaluna ja menetelmänä? Tässä yhteydessä liikunnalla tarkoitetaan nimenomaan toiminnallisuutta, kehollisuutta, luontoympäristöjen hyödyntämistä sekä fyysisesti aktiivisten tekojen sisällyttämistä osaksi kohtaamisia ja palveluita. Kaiken keskiössä on arjen eri toimintoihin kytkeytyvä aktiivisuus, jota on mahdollista täydentää esimerkiksi varsinaisilla liikuntaharrastuksilla.

Edellä kuvattuja keinoja voidaan käyttää osana perhekeskuspalveluiden ennaltaehkäiseviä toimintoja. Perheiden arjessa liikkuminen, toiminnallisuus tai vaikkapa lyhyetkin hetket luonnossa lisäävät voimavaroja mennä vaikeistakin tilanteista eteenpäin ja jopa läpi. Välillisesti liikkuminen ja sen edistäminen tuottavat myönteisiä vaikutuksia myös perhekeskustoiminnan raskaampien, korjaavien palveluiden päähän. Työntekijöiden osalta liikkuminen linkittyy esimerkiksi parempaan jaksamiseen ja työkykyyn.

Likes on ollut viitisen vuotta mukana kehittämässä perhekeskustoimintaa luottokumppaninsa Keski-Suomen Liikunta ry:n (KesLi) kanssa. Tämän myötä olemme saaneet mahdollisuuden tuoda esille liikkumisen ja erityisesti arkiliikkumisen merkitystä osana perheiden palveluita ja hyvinvoinnin edistämistä. Yksi erityisen hieno etappi oli se, kun Likes hyväksyttiin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luotsaamaan Valtakunnalliseen perhekeskusverkostoon alkuvuodesta 2021. Likes ei edusta kyseisessä verkostossa vain itseään, vaan laajasti liikunnan edistämisen kansallista näkökulmaa ja ääntä monine toimijoineen ja verkostoineen. Perhekeskusverkostosta on jo löytynyt keskustelukumppaneita samansuuntaisten ideoiden eteenpäin jalostamiseksi.

Palveluketjuihin tarvitaan mukaan tavoittajia, tunnistajia ja yhteistyön tekijöitä.

Yhteistä polkua KesLin kanssa tallatessamme olemme tunnistaneet perheiden parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset ensiarvoisen tärkeiksi linkeiksi liikunnan edistämisen ketjussa. Jokainen lapsia, nuoria ja perheitä kohtaava – on hän sitten esimerkiksi sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, nuorisotyöntekijä, koulukuraattori, varhaiskasvatuksen opettaja, terveydenhoitaja, seurakunnan tai jonkin järjestön toimija – voi tunnistaa tilanteen, jossa liikkumisen voi ottaa puheeksi, ja olla jo tällä tavoin omalta osaltaan kannattelemassa kyseistä yksilöä tai perhettä kohti liikkuvampaa ja hyvinvoivempaa arkea. Näemme, että perheiden parissa työskentelevät voivat tulevaisuudessa toimia esimerkiksi osana elintapa- ja liikuntaneuvonnan palveluketjuja, etenkin jos perheille tarjottava elintapaohjaus kunnissa yleistyy. Palveluketjuihin tarvitaan mukaan tavoittajia, tunnistajia ja yhteistyön tekijöitä.

Perheet kaipaavat neuvontaa ja ohjausta elintapoihin liittyen, tukea omaehtoiseen liikkumiseen ja opastusta kynnyksettömien liikuntapalvelujen pariin. Osaammeko tai hoksaammeko auttaa heitä? Perheiden kanssa toimivilta kysynkin, olisiko sinulla mahdollisuutta ottaa liikkuminen puheeksi tai voisitko sisällyttää toiminnallisuutta osaksi kohtaamisia esimerkiksi luontoympäristöjen avulla? Mikä olisi sinun tapasi tukea ja kannatella perheitä kohti liikkuvampaa ja hyvinvoivempaa arkea? Bonuksena tässä on se, että päivittäisiä työskentelyn ja kohtaamisen tapoja muokkaamalla voi vahvistaa omaakin työkykyä ja työssä jaksamista. Toiminnallisuus, arkinen aktiivisuus ja luonto voivat olla avaimia tai ainakin osa ratkaisua monessakin tilanteessa. Autamme mielellämme eri alueiden perhekeskusverkostoja ja -toimijoita näiden mahdollisuuksien pohtimisessa yhdessä ideoiden ja kehittäen.

Kirjoittaja toimii terveyden edistämisen asiantuntijana Likesillä ja tarkastelee liikkumisen edistämistä laajasti hyvinvoinnin eri osa-alueet huomioiden. Edeltävien viiden vuoden ajan pohdinnat ja työpöydällä olevat asiat ovat liittyneet pääosin siihen, että liikkuminen tunnistettaisiin varteenotettavaksi työkaluksi osana perheiden palveluita ja tukitoimia.

Lue seuraavaksi nämä

Kuvassa lapsi hyppää kivelle kädessään keppi.

Liikkumisen laadun mittarina suupielten suunta

Liikunnan ilolle ei ole juuri löytynyt tilaa tai arvoa liikunnan tutkimuskentällä, vaikka usein juuri se motivoi liikkumaan kaikista parhaiten. Liikunnan iloa on myös hankala tutkia erityisesti pienten lasten kohdalla, joille abstraktien asioiden sanoittaminen ei ole vielä luontaista. Tutkimuskoordinaattori Anette Mehtälä kuvaa, kuinka Piilo-hankkeessa liikunnan ilolle annettiin suuri painoarvo ja sen tutkimukseen kehitettiin uusia menetelmiä.

Lue lisää

Kuvituskuvassa siniset aivot sinistä taustaa vasten.

Aktiivisesti arjessa – läsnä (koulu)työssä

Liikkumisella on tärkeä merkitys aivojen terveydelle ja toimintakyvylle iästä riippumatta. Liikkuminen auttaa keskittymään niin työssä kuin koulutyössäkin, kirjoittaa Heidi Syväoja.

Lue lisää