Juhlat siirretty – lahjoja otetaan silti vastaan

Likes merkittiin säätiörekisteriin tasan 50 vuotta sitten. Liike, liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus tuskin menevät muodista tulevaisuudessakaan, kirjoittaa Maria Rantala.

Tänään 24.4.2020 meillä oli tarkoituksena juhlia Likesin 50-vuotissynttäreitä. Mutta korona.

Pääpäivä oli ajoitettu tähän perjantaihin, sillä tasan 50 vuotta sitten säätiömme merkittiin säätiörekisteriin. Sattuneesta syystä uudeksi juhlapäiväksi on nyt nimetty perjantai 2.10.2020. Tuolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta ja yksi päivä siitä, kun Likes-tutkimuskeskus aloitti varsinaisen toimintansa säätiön alaisuudessa. Tutkimuskeskus alkoi tuolloin huolehtia Kasvatustieteiden edistämisseuran ja Liikunnan ja kansanterveyden tutkimusyhdistyksen tutkijoiden toiminnallisista vastuista ja kustannuksista.

Monitieteisyys onkin kuulunut alusta lähtien Likesin identiteettiin. Tämä näkyy selvästi jo vuonna 1970 laaditussa toimintasuunnitelmassa, jossa todetaan: ”…tutkimuslaitoksen tehtävä on suorittaa liikuntatieteellistä ja kansanterveyttä edistävää tutkimustoimintaa. Tutkimuslaitos katsoo voivansa toteuttaa tämän parhaiten eri tieteiden yhteistyönä suoritettavan tutkimustoiminnan avulla.” Tämä linja on pitänyt. 2010-luvulla Likesin tutkijoilta on valmistunut väitöskirjoja ainakin taloustieteestä, Suomen historiasta, johtamisesta, psykologiasta, liikuntapedagogiikasta, liikuntalääketieteestä, liikuntasosiologiasta, liikunnan yhteiskuntatieteistä, biomekaniikasta ja puheviestinnästä.

Viiden vuosikymmenen ajalle on mahtunut monta muutosta ja vaihetta

Likes on luonut nahkansa aina uudelleen ja uudelleen. Viiden vuosikymmenen aikana se on elänyt läpi öljykriisin, Neuvostoliiton hajoamisen, 1980-luvun nousukauden, 1990-luvun laman, digitalisaation murroksen ja monen muun muutoksen. Olen viimeisen vuoden aikana lukenut Likesin arkistoja läpi ja nähnyt, miten säätiön toiminta on linkittynyt paikallis- ja liikuntapolitiikkaan sekä suomalaisen liikuntatieteen kehitykseen. Näissä kuvioissa Likes on ollut monesti rohkea, ennakkoluuloton, mukautuva ja kriittinen, mutta joskus myös vetäytyvä ja hieman passiivinen. Toisinaan sille on vain saneltu, mitä pitää tehdä tai mikä pitää olla lopputulos.

Likes on kerta toisensa jälkeen ollut laittamassa vireille hankkeita, joiden onnistumista eivät ainakaan aikalaiset ole pitäneet itsestäänselvyytenä, vaikka juhlapuheissa niiden onnistuminen vaikuttaa itsestään selvältä. Likes on ollut rakentamassa Jyväskylän keskeisiä liikuntapaikkoja ­– uimahallia, Hipposhallia ja sen alla olevaa harjoitushallia. Likes oli perustamassa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskusta Kihua, joka kasvoi Likesin suojissa ensimmäiset 10 vuottaan.

1990-luvun laman jälkeen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman avulla alettiin kokeilla uudenlaisia toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi. 2000-luvulla Likes ja Liikkuva koulu -ohjelmaperhe ovat kulkeneet yhtä matkaa. Näiden lisäksi Likesillä on tehty sadoittain tutkimus-, hanke- ja projektisuunnitelmia, joista vain osa on edennyt maaliin saakka. On yritetty. On erehdytty. On opittu. Kaiken aikaa Likesillä on myös tutkittu ja kasvatettu seuraavan polven tutkijoita. Maljoja on nosteltu yli 50 tutkijalle väitöskirjan valmistumisesta. Lähitulevaisuus näyttää, miten koronakriisin (talous)vaikutukset ja Veikkaukseen kohdistuva paine tulevat vaikuttamaan Likesiin.

Seuraako Likes muotia vai luoko se sitä?

Ensimmäinen kysymys on luonnollisesti, selviääkö Likes lähitulevaisuuden haasteista. Tärkeämpi kysymys on kuitenkin: onko Likesistä muuhunkin kuin selviytyjäksi? Onko Likesillä tarjota ratkaisuja koronakriisin jälkeisessä maailmassa? Liike, liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus tuskin menevät muodista tämän kriisin jälkeenkään. Mutta seuraako Likes vain muotia vai luoko se sitä? Löytääkö se yhdessä kumppaniensa kanssa sellaisia ratkaisuja, joilla on merkitystä suomalaisten arjessa? Pandemian jyllätessä kaikkialla maailmassa toivon, että Likes ei saisi sellaista tartuntaa, joka aiheuttaa virheiden tekemisen pelkoa. Sillä jos toimii tieteen, kehittämisen ja uuden kokeilemisen kentällä, virheet kuuluvat oppimisprosessiin. Jos emme tee virheitä, emme tee todennäköisesti mitään – ainakaan uutta.

”Sillä jos toimii tieteen, kehittämisen ja uuden kokeilemisen kentällä, virheet kuuluvat oppimisprosessiin. Jos emme tee virheitä, emme tee todennäköisesti mitään – ainakaan uutta.”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että koronakriisin jälkeiset vuodet eivät tule olemaan taloudellisesti kovin lihavia. Tämä voi olla sekä hyvä että huono asia. Huono siksi, että taloudellisesti tiukka aika voi aiheuttaa suppuun menemistä ja hakeutumista tuttujen ja turvallisten asioiden pariin. Hyvä siksi, että kriisi voi pakottaa luovuuteen ja päästämään irti monenlaisesta turhasta ja vanhasta sekä ajattelemaan ja tekemään uudella tavalla.

Näin synttäripäivänä ei kannata kuitenkaan liikaa tuumia mennyttä tai tulevaa. Päivänsankariahan, olipa sitten 5- tai 50-vuotias, kiinnostaa aina lahjat. Me toivomme kukkien ja pöytästandaarien sijaan tekoja, jotka ovat linjassa missiomme ”jotta jokainen liikkuisi riittävästi” kanssa. Lahjat pyydämme osoittamaan tilille @likesfi, jossa avaamme ne mielellämme. Olemme todella persoja tällaisille lahjoille, joten kaikenlaiset lahjat otetaan vastaan suurella halulla.

Lue seuraavaksi nämä

Kohti valoa ja arvojen mukaista, hyvää elämää – mihin suuntaan huomioni tänään?

Kyky toimia itselle tärkeiden arvojen mukaan lisää hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämää kohtaan. Myös kyky kiinnittyä ja tarttua hyvään itsessä, muissa tai erilaisissa tilanteissa palkitsee ja motivoi, kirjoittaa Anu Kangasniemi.

Lue lisää

Yksi on joukosta poissa – ja hyvä niin!

Koronan varjolla olemme Suomessa suostuneet paljon suurempiin myönnytyksiin kuin mitä vaikkapa terveysliikuntasuositusten täyttäminen vaatii. Ja olemme myös oppineet, kuinka itselle hyvää tekeviä suosituksia voi arjessa toteuttaa, kirjoittaa Eino Havas.

Lue lisää