Valtion urheiluseuratuki on tärkeä mutta ei yksinään riittävä

Valtion jakamalla seuratuella on saatu lisää harrastajia, perustettu uusia harrastusryhmiä, koulutettu vapaaehtoistoimijoita sekä palkattu päätoimisia työntekijöitä seuroihin.

Urheiluseuroihin ja niiden tukemiseen liittyy ristiriitaisia odotuksia ja vaateita: toiminnan tulisi olla ammattimaista; se ei saisi kuitenkaan maksaa paljoa. Seuratuella on vastattu molempiin sekä lisäksi erilaisiin vaihtuviin sisällöllisiin alatavoitteisiin.

Vuosina 2013–2017 seuratoiminnan kehittämiseen on myönnetty yhteensä 20,8 miljoonaa euroa. Tukea on jaettu kaikkiaan 1 080 seuralle. Kaksi kolmannesta tuesta on mennyt seuratyöntekijöiden palkkaukseen ja kolmannes toiminnallisiin tukiin. Tuki on ollut veikkausvoittovarojen tuoton jakoa.

Rahaa palkkaukseen ja toimintaan

Merkittävin vaikutus palkkatuella on ollut seuroille, joissa palkattu henkilö on ollut ensimmäinen päätoiminen työntekijä. LIKESin julkaiseman raportin mukaan näissä seuroissa on otettu isoja askelia systemaattiseen seurahallintoon sekä prosessien luomiseen ja kirjaamiseen. Konkreettisesti tämä on tarkoittanut esimerkiksi valmiita asiakirjapohjia ja yhteystietoluetteloita, tietojen siirtämistä paperilapuilta taulukko-ohjelmiin sekä sähköisten viestintävälineiden käyttöön ottoa.

Seuratuen toiminnallisilla tuilla on rahoitettu koulutusta. Myös uusia toimintamuotoja on voitu käynnistää pienellä riskillä. Seuratuki on valmentanut ison määrän vapaaehtoistoimijoita projektiyhteiskunnan työtapoihin: puhumaan hanke- ja kehittämiskieltä, tiliöimään, kirjaamaan ja raportoimaan.

Tuen hakeminen vaatii hanketoiminnan osaamista

Urheiluseuratoiminnan tukeminen on kansalaistoiminnan tukemista. Kansalaistoiminta lähtee ihmisten intresseistä ja omasta mielenkiinnosta, mutta sen luonne ja toimintaympäristö ovat muuttuneet. Tämän päivän seura-aktiivit tekevät laatutyötä ja strategiointia, optimoivat tilahallintaa sekä setvivät rikostaustaotteita. Se vie aikaa eikä ole ilmaistakaan.

Hanketukien hakemisessa näyttää tapahtuvan polarisaatiota niin, että vuosi toisensa jälkeen tukea hakevat ne seurat, jotka sen osaavat. Aluepoliittisesti seuratuki edistää yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia. Se on kohdentunut alueille, joilla asuu yli 90 suomalaisista lapsista ja nuorista, LIKESin raportissa todetaan.

Seuratukea on jaettu edullisen toiminnan kehittämiseen. Kalliin harrastuksen muuttamiseksi halvaksi määrärahan suuruus ei riitä. Seuratoiminnan kehittämistuki on kuitenkin valtion tärkeimpiä paikalliselle tasolle ulottuvia liikunnan ja urheilun resurssiohjauskeinoja.

 

LIKES-tutkimuskeskuksen julkaisemassa raportissa Seuratuki kansalaistoiminnan tukimuotona. Havaintoja seuratuen seurannasta vuosilta 2013–2017 esitellään seuratuen jakautumista ja tuloksia seuratukihankkeista. Lisäksi arvioidaan seuratukea valtion erityisavustusmuotona sekä liikuntapoliittisena välineenä. Veikkausvoittovaroista on jaettu kehittämistukea urheiluseuroille eri tavoin vuodesta 1999.

Tiivistelmä. 

Lisätietoja: tutkija Salla Turpeinen, etunimi.sukunimi(a)likes.fi, p. 020 762 9525

 
Jaa sivu: