Liikunta- ja urheilujärjestelmä kaipaa keskusjärjestön roolin selkeyttämistä

Suomalaista liikunta- ja urheilujärjestelmää on uudistettu viime vuosien aikana merkittävästi lakkauttamalla tai fuusioimalla urheilun keskusjärjestöjä. Viimeisimpänä muutoksena Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valon ja Olympiakomitean toiminnot yhdistettiin vuoden 2017 alussa. Urheilun keskusjärjestöjen tehtävät ja toimenkuvat osana liikunta- ja urheilujärjestelmää ovat kuitenkin olleet epäselviä koko muutosprosessin ajan.

Tulokset ilmenevät European Journal of Sport and Society -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. LIKES-tutkimuskeskuksen tutkija Kati Lehtonen tarkasteli urheilun keskusjärjestön legitimiteetin rakentumista. Tutkimus pohjautuu järjestöjohtajille ja valtionhallinnon virkamiehille tehtyihin haastatteluihin.

- Liikunnan ja urheilun yhteensovittaminen onnistuu hyvin juhlapuheissa, mutta käytännössä se on vaikeaa niin meillä Suomessa kuin muissakin maissa. Kyse on kahden erilaisen identiteetin yhteensovittamisesta, jossa toisen tehtävänä on saada ihmiset motivoitumaan liikkeestä ja liikunnasta ja toisen tehtävänä on huippu-urheilijoiden auttaminen kohti maksimaalista suorittamista. Näille kahdelle erilaiselle perustalle pitäisi sitten rakentaa koko keskusjärjestö toimintoineen, Lehtonen selittää.

Lehtosen mukaan 1990-luvulta lähtien liikunnasta on yhä voimallisemmin tullut terveys- ja hyvinvointipoliittinen asia liikkumattomuuskeskustelun kautta. Tämä on ajanut urheilun keskusjärjestön hakemaan roolia tässä yhteiskunnallisesti tärkeäksi koetussa aiheessa, terveyden kannalta liian vähäisen liikkumisen tai istuvan elämäntavan ongelman ratkaisemisessa. Organisaatioille on tavallista hakea oman toiminnan oikeutusta osallistumalla yhteiskunnallisesti tärkeisiin aiheisiin ja ilmiöihin huolimatta siitä, mikä on todellinen halukkuus tai osaaminen tällaiseen toimintaan.

- Olympiakomitean eli vuoden alusta lähtien toimineen uuden keskusjärjestön toiminnan sisältöjen ja tavoitteiden rajaus mahdollistaisi sen, että järjestölle löytyisi selkeämpi asema suhteessa liikunta- ja urheilujärjestelmään. Nyt tilanne on ollut jatkuvaa tasapainon ja toimintasisältöjen määrittelyä, mikä ei ole pidemmän päälle kenenkään etu.

Olympiakomitean roolin selkeyttämiseen vaikuttaa myös olennaisesti se, että järjestön toiminnassa sekoittuvat kolmannen, julkisen ja yksityisen sektorin toimintalogiikat:

- Kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään eläneet eri sektorien ristipaineessa. Ei ole helppoa ratkaista organisoitumista yhtälössä, jossa päätöksenteko periaatteessa rakentuu järjestödemokratian ehdoille, mutta rahoitusta pitäisi saada yhä enemmän markkinavetoisesti. Kaiken taustalla on vielä julkinen sektori, joka etenkin Olympiakomitean kaltaisessa julkisin varoin toimivassa järjestössä usein keskeisimmin määrittää taloudelliset toimintamahdollisuudet.

Lisätietoja

Lehtonen Kati

Tutkija

Puhelin 020 762 9519 tai 0500 460 162
Sähköpostiosoite
Osoite LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
Asiantuntemus kansalais- ja järjestötoiminta, liikuntapolitiikka, liikunnan valtionavustusjärjestelmät, huippu-urheilu ja -valmennus, seuranta ja arviointi

Tiedotteen taustamateriaali

Alkuperäisartikkeli: Lehtonen, Kati 2017. Building of the Legitimacy of a Sports Organisation in a Hybridised Operating Environment – Case Finland. European Journal for Sport and Society 14 (2). (Alkuperäisartikkelin tiedustelut tekijältä.)

Tutkimus on osa Lehtosen väitöskirjakokonaisuutta Suomalaisen liikunta- ja urheilujärjestelmän muutos 2010-luvulla.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Nuorisotutkimusverkoston ja LIKESin yhteishanketta Kentältä kabinetteihin: Liikunnan kansalaistoiminnan läpileikkaus (2014–2017), jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 
Jaa sivu: