Tutkimus urheiluliikkeen muutosprosessin taustoista

Suomalaisen urheiluliikkeen rakenteet ovat olleet myllerryksessä tällä vuosikymmenellä. Tuoreessa tutkimuksessa suomalaista urheiluliikettä tarkastellaan systeemisen analyysin avulla. Analyysin avulla tulee näkyväksi, miten muutosprosessi on lähtenyt käyntiin valtion aloitteesta ja alun perin suomalaisen huippu-urheilun kehittämistarpeiden näkökulmasta.

Vuonna 2012 perustettiin Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry, ja samalla entisistä toimialajärjestöistä Nuori Suomi ja Kuntoliikuntaliitto ja kattojärjestö Suomen Liikunta ja Urheilu lakkautettiin. Liikuntajärjestökentälle tämä on ollut suuri muutos, ja muutosprosessi onkin yhä kesken. Tänä keväänä näköpiirissä on Valon ja Olympiakomitean yhdistyminen.

Muutosprosessin käynnistymisen syyt

Ennen Valo ry:n perustamista suomalainen urheiluliike oli organisoitu toimialarakenteen kautta. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin muutosprosessin taustoja ja legitimaatiota, keskeisimmiksi muutosprosessin taustasyiksi nousivat tämän toimialarakenteen synnyttämä byrokratia, useat päällekkäiset toiminnot eri järjestöissä, hajanainen arvopohja ja organisatorisen johtajuuden puuttuminen urheiluliikkeestä.

Muutosprosessi käynnistyi hyvin pitkälti huippu-urheilun muutostarpeiden myötä. Muutosta perusteltiin pääosin rationaalisin argumentein. Näin uudistamisprosessi saatiin ulottumaan koko liikunta- ja urheilujärjestelmään.

Valtion rooli suomalaisessa urheiluliikkeessä

Systeemisellä analyysillä tarkasteltiin myös eri toimijoiden roolia muutosprosessin käynnistymisessä. Muutos ei lähtenyt liikkeelle yksinomaan urheiluliikkeen sisällä, vaan valtion tuki ja tahtotila on ollut merkittävä.

Valtiolla on suuri vaikutus urheiluliikkeen toimintaan, sekä tarkastelun kohteena olleessa muutosprosessissa että muutoinkin. Analyysin mukaan keskeisiä vaikutusmekanismeja ovat talouden ja politiikan systeemien toiminta. Valtion rahoituksen ja politiikan vaikutus näkyy etenkin valtakunnallisten urheilujärjestöjen toiminnassa. 1990-luvulta alkaen yleistynyt hankkeistuminen on entisestään hajauttanut talouden ja politiikan systeemejä, mikä on aiheuttanut urheiluliikkeen uusiutumiskyvyttömyyttä.

- Urheiluliikkeen uudistumista vaikeuttaa valtion ja urheiluliikkeen välisen suhteen epäselvyys. Laajassa kuvassa kyse on siitä, ovatko valta, vastuu ja raha hajautuneena eri toimijoille. Onko tällöin selvää, missä on toiminnan strateginen ja operatiivinen vastuu? tutkija Kati Lehtonen LIKES-tutkimuskeskuksesta pohtii.

Tutkimusaineistona käytettiin urheiluliikkeen ja valtionhallinnon strategioita ja muistioita, joita analysoitiin systemaattisen tekstianalyysin ja legitimaatiostrategioiden avulla.

Lisätietoja

Lehtonen Kati

Tutkija

Puhelin 0400 932 737
Sähköpostiosoite
Osoite LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
Asiantuntemus kansalais- ja järjestötoiminta, liikuntapolitiikka, liikunnan valtionavustusjärjestelmät, huippu-urheilu ja -valmennus, seuranta ja arviointi, seuratuki

Alkuperäisartikkeli: Lehtonen, Kati (2015). Suomalaisen urheiluliikkeen muutosprosessi systeemiteoreettisesti tulkittuna. Hallinnon Tutkimus 34 (4).

LIKES-tutkimuskeskus on monitieteinen tutkimuskeskus, jonka tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen ja niiden tutkimuksen tukeminen. LIKES on perustettu v.1970.

Tutkimus on osa Lehtosen väitöskirjakokonaisuutta Liikunnan kansalaistoiminnan muuttuvat rakenteet ja eetokset, jossa tarkastellaan urheiluliikkeen nykytilaa valtakunnallisten liikuntajärjestöjen ja huippu-urheilun muutosprosessin kautta.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Nuorisotutkimusverkoston ja LIKESin yhteishanketta Kentiltä kabinetteihin – liikunnan kansalaistoiminnan läpileikkaus (2014–2017), jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 
Jaa sivu: