Urheilujohdon eliittiin noustaan urheilun sisältä

LIKES-tutkimuskeskus ja Jyväskylän yliopisto tiedottavat 5.2.2016

Väitös
Pe 19.2.2016 klo 12, Seminaarinmäki, Liikunta, L302

LitM, KK Nina Laakson johtamisen väitöskirjan ”Urheilujohdon eliittiin etenemisen kertomuksia: Kasvaen, ajautuen, sattumalta vai pyrkien?” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pasi Koski (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Tuomo Takala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Laakson väitöstutkimus perustuu suomalaisen urheilujohdon eliitin omiin kertomuksiin urheilun johtopaikkoihin etenemisestä. Jokainen kertomus on yksilöllinen kuvaus urheilujohtajan polusta, etenemiseen vaikuttaneista tekijöistä ja urheilujohtajan itsensä merkittävinä pitämistä asioista. Kuudestatoista tarinasta Laakson analyysi piirtää laajempaa kuvaa suomalaisesta urheilujohdosta.

Eliittiurheilujohdosta hahmottui neljä kertomustyyppiä: kasvukertomus, ajautumiskertomus, sattumakertomus sekä pyrkimyskertomus. Nämä kertomustyypit kuvaavat urheilujohtoon etenemisen moninaisuutta: kuinka ja millaisten tilanteiden ja tapahtumien kautta ura urheilujohdon eliittiin on kulkenut ja millaisen juonen urheilujohtajat urakertomuksiinsa rakensivat.

Urheilutausta pätevöittää johtajaksi

Suomalaista urheilujohtamiskulttuuria leimaa vahvasti, jopa normiksi muodostuneena käytäntönä, oman urheilutaustan merkitys urheilujohtajana etenemisessä. Tämä tuli tutkimuksessa esille useina kertomuksina, joissa urheilujohtajan ura toimi jatkona esimerkiksi urheilijan uralle. Urheilujohtajat myös korostivat oman urheilutaustansa merkitystä johtamistyössään ja urheilujohtajien eliittiin etenemisessään. Oman urheilutaustan ja lajin parissa toimimisen koetaan olevan välttämätöntä, jotta johtaja voi ymmärtää urheilumaailman erityispiirteitä, toimintatapoja ja lainalaisuuksia. Tutkimuksessa urheilun sisältä ja sen kautta eteneminen näyttäytyykin vahvimmin legitimoivana väylänä suomalaisen liikunnan ja urheilun johtoon.

– Oman urheilutaustan korostaminen johtajana etenemisessä on niin vahva kertomus suomalaisessa urheilujohtamisessa, että esimerkiksi johtamisosaaminen jäi sen varjoon. Oli yllättävää, miten vähän eliittiin kuuluvat johtajat puhuivat johtamisosaamisen merkityksestä johtajanuralla etenemisessä, Laakso selventää.

– Tutkimus herättää kysymyksen siitä, minkä verran johtajan täytyy osata johtaa, jos hän toimii urheilumaailmassa. Riittääkö oma urheilutausta ja urheilun vahva substanssiosaaminen? Haastateltavien mielestä substanssiosaaminen on tärkeää. Mutta se ei enää nykymaailmassa riitä. Ilman riittävää johtamisosaamista suomalainen urheilujohtaminen kuvastuu, kuten eräs haastatelluista urheilujohtajista kiteyttää, ”amatöörimäisenä”. Useat urheilujohtajathan ovat taustaltaan urheilun ammattilaisia, eivät niinkään johtamisen ammattilaisia, Laakso tiivistää.

Urheilujohdon miesvaltaisuus vaikuttanut naisten etenemiseen

Tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, jotka ovat keskeisesti vaikuttaneet eliittiurheilujohtajien etenemiseen. Sukupuoli tuli näkyväksi nimenomaan naisten kertomuksissa: se koettiin sekä uralla edistäväksi että myös estäväksi tekijäksi. Miesten kertomukset sen sijaan kuvastuivat sukupuolineutraaleina.

Urheilujohto on edelleen sekä Suomessa että kansainvälisesti tarkasteltuna erittäin miesvaltainen ala. Haastatellut urheilujohtajat toivat esille, että urheilujohtamisen kenttä hyötyisi vahvemmasta sukupuolidiversiteetistä, ja toivoivat lisää naisia urheilun johtoon.

Väitöstutkimuksen aineisto koostuu kuudentoista suomalaisen eliittiurheilujohtajan suullisesta, omaa uraa koskevasta kertomuksesta. Kertomukset on analysoitu narratiivisella tutkimusotteella.

Nina Laakso on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 1993 ja valmistunut kasvatustieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta vuonna 1999 sekä liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta vuonna 2004. Hän on toiminut erilaisissa työtehtävissä liikunnan ja urheilun järjestökentällä ja vuodesta 2008 lähtien LIKES-tutkimuskeskuksen tutkijana.

Tutkimuksen ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä LIKES-tutkimuskeskus. Apurahoja tutkimukseen ovat myöntäneet myös Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sekä Urheiluopistosäätiö.

Lisätietoja

Viestintävastaava Liisa Harjula, Jyväskylän yliopisto, puh. 040 805 4403, tiedotus (at) jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 166, 195 s., Jyväskylä 2016, ISBN 978-951-39-6533-4 (nid.) ISBN 978-951-39-6534-1(PDF). Saatavana Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti (at) library.jyu.fi, https://kirjasto.jyu.fi/kauppa tai sen voi ostaa yliopistokauppa Sopista.

Lataa väitöskirja pdf-muodossa

 
Jaa sivu: