Suomen lasten ja nuorten liikunta

kansainvälisessä vertailussa

Tänään 16.11. Thaimaassa kansainvälinen lasten ja nuorten liikunnan allianssi julkaisi tulokset 38 eri maan tilanteesta kuudelta eri mantereelta. Maiden välisessä vertailussa arvioitiin lasten ja nuorten liikunnan kokonaisuutta kaikissa maissa yhdeksän osa-alueen avulla. Suomessa tulokset on koonnut eri tutkimustulosten pohjalta viidestä eri tutkimuslaitoksesta koostuva asiantuntijaryhmä.

– Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on huolestuttavalla tolalla maailmanlaajuisesti, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta kuvaa. – Koululaiset liikkuvat suosituksia vähemmän ja istuvat paljon. Viimeisten 20 vuoden aikana koululaisten kestävyyskunto on heikentynyt ja vastaavasti lasten ylipaino ja lihavuus yleistyneet. Kansainvälisen yhteistyön kautta haetaan ratkaisuja vähäiseen liikkumiseen ja runsaaseen paikallaanoloon.

– Kansainväliset tutkimusryhmät ennakoivat, että nykypäivän lapset elävät lyhemmän ja sairaamman elämän kuin heitä edeltävä sukupolvi.

Suomessa lasten ja nuorten aktiivisuus on kansainvälisen keskiarvon tasolla. ”Fyysinen kokonaisaktiivisuus” sekä ”istumisen ja paikallaanolo” saivat molemmat arvosanan D kansainvälisellä asteikolla, mikä tarkoittaa, että 20–40 % suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi tai vastaavasti ei istu terveytensä kannalta liikaa.

Suomen erityispiirteet

Kansainvälisessä vertailussa Suomen erityispiirteiksi nousevat:

1. Valtakunnalliset ohjelmat lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi

Suomessa erityistä ovat laajat valtakunnalliset ohjelmat, jotka tukevat Suomen kouluja ja varhaiskasvatusyksiköitä siinä, miten päivistä saadaan aktiivisempia. Liikkuva koulu -ohjelma on toiminut vuodesta 2010 ja varhaiskasvatuksen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma vuodesta 2015.

– Nämä ohjelmat kiinnostavat maailmalla erittäin paljon. Tyypilliset liikunnan edistämisohjelmat ovat interventioita, joissa ohjelma määrittää koululle tietyt toimintatavat. Suomessa Liikkuvan koulun malli on hyvin erilainen, alhaalta ylöspäin, jolloin jokainen koulu päättää itse omaan kouluunsa parhaiten sopivat tavat yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi, Tammelin kuvaa. ”Koulu liikkumisen mahdollistajana” saakin Suomessa kansainvälistä keskiarvoa (C) korkeamman arvosanan B.

Varhaiskasvatus liikkumisen mahdollistajana arvioitiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Se sai arvosanan D.
– Alle kouluikäisten liikunnasta on käynnistynyt hyviä tutkimuksia, mutta valtakunnallinen seurantajärjestelmä puuttuu vielä, Tammelin huomauttaa.

2. Koulumatkat

Suomessa on perinne koulumatkojen kulkemisesta omin lihasvoimin ympäri lukuvuoden. Tuloksissa on paljon koulukohtaista vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan Suomi erottuu muista maista edukseen: täällä koulumatkat kuljetaan kävellen tai pyöräillen erittäin usein, kun koulumatkan pituus sen sallii. Osa-alue ”Aktiivinen kulkeminen” saa arvosanan B, kun kaikkien maiden keskiarvo on C.

– Meillä on hyvin vähän tietoa muiden matkojen kuin koulumatkojen kulkemisesta. Miten suomalaiskoululaiset kulkevat harrastuksiin tai kavereitten luo? Kulkemistavan valintaan vaikuttavat erittäin monet tekijät kotona, koulussa ja yhteiskunnassa.

3. Valtion ja kuntien tuki liikkumiselle

Valtio ja kunnat ovat Suomessa havahtuneet lasten ja nuorten liikkumisen tukemiseen varsin hyvin.

– Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on korkealla liikuntapolitiikan tärkeysjärjestyksessä, Tammelin kuvaa.

– Tästä esimerkkinä on Suomen hallituksen hallitusohjelma, jossa tavoitellaan koululaisten liikkumisen lisäämistä suositusten mukaiselle tasolle eli vähintään tuntiin päivässä.

Kansainväliset nostot

Lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuuden keskiarvo eri maissa on D, eli samaa tasoa Suomen tuloksen kanssa. Parhaat arvosanat oman maansa lasten ja nuorten kokonaisaktiivisuudelle ovat antaneet Slovenia (A–), Uusi-Seelanti (B–) ja Zimbabwe (C+).

Sloveniassa 86 % pojista ja 76 % tytöistä liikkuu sykettä nostavasti vähintään tunnin päivässä, mikä vastaa koululaisten liikuntasuosituksia. Sloveniassa fyysinen aktiivisuus on kiinteä osa koulupäivää: koululaisille tarjotaan puolentoista oppitunnin verran liikunnanopetusta jokaisena koulupäivänä. Sloveniassa vastaavasti koulupäivien ulkopuolinen aika on passiivisempaa.

Uudessa-Seelannissa 72 % pojista ja 62 % tytöistä liikkuu sykettä nostavasti vähintään tunnin päivässä. Uudessa-Seelannissa aktiivinen leikkiminen ulkona kuuluu kulttuuriin ja nostaa fyysistä aktiivisuutta: uusiseelantilaiset lapset leikkivät tutkimusten mukaan keskimäärin 78 minuuttia päivässä.

Zimbabwessa 59 % lapsista ja nuorista täyttää kansainväliset liikuntasuositukset. Zimbabwelaiset lapset ja nuoret näkevät liikkumisen tärkeänä osana elämäntapaansa ja kulttuuriperintöään, eikä koulumatkojen kulkemiseen usein olekaan muita vaihtoehtoja kuin aktiivinen kulkeminen. Matalan tulotason maissa fyysinen kokonaisaktiivisuus sai yleisesti ottaen muita parempia arvosanoja. Kuitenkin näissä maissa paremman sosioekonomisen aseman perheiden lapset liikkuvat vähemmän kuin muut.

Global Matrix 2.0

Suomi oli mukana jo ensimmäisessä maiden välisessä vertailussa vuonna 2014. Silloin mukana oli 15 maata eri puolilta maailmaa. Tämä toinen, 38 maan vertailu on kattavampi: maiden väkiluku huomioiden vertailussa on mukana jo 60 % maailman väestöstä. Seuraavaa Global Matrix 3.0:aa suunnitellaan toteutettavaksi entistäkin laajempana ja siten, että lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta mitattaisiin liikemittareilla mahdollisimman monessa maassa. Samoin lasten ja nuorten toimintakyvyn mittauksia toivotaan otettavaksi käyttöön yhä useammassa maassa, jotta saadaan luotettavampaa tietoa.

Jokainen maa julkaisi Tuloskortin oman maansa tilanteesta. Tuloskorttien tarkoituksena on erityisesti tukea lasten ja nuorten hyvinvoinnin huomioimista päätöksenteossa.

Lisätietoja

www.likes.fi/tuloskortti

Tammelin Tuija

Tutkimusjohtaja

Puhelin 020 762 9503
Sähköpostiosoite
Osoite LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
Asiantuntemus tutkimuksen johtaminen, fyysisen aktiivisuuden epidemiologia ja fysiologia, liikunta elämänkulussa, lasten ja nuorten liikunta
 
Jaa sivu: