Liikkumattomuuden haasteet ratkaistavissa

Liikkuen läpi elämän -seminaari kokoaa yli 1 300 asiantuntijaa Jyväskylään

Miten väestö saataisiin liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi ja liikkuminen kytkettyä osaksi ihmisten arkea jokaisessa elämänvaiheessa?

Valtakunnalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntaohjelmat (Ilo kasvaa liikkuen, Liikkuva koulu, Kunnossa kaiken ikää ja Voimaa vanhuuteen) kokoontuvat yhteiseen seminaariin. Liikkuen läpi elämän -seminaari järjestetään 20.–21.3.2018 Jyväskylässä, Messu- ja kongressikeskus Paviljongissa. Seminaariohjelma tarjoaa maan huippuasiantuntijoiden johdolla kattavan läpileikkauksen koko elämänkaaresta fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Seminaarissa pohditaan ratkaisuja ja esitellään konkreettisia käytännön malleja liikkumisen tukemiseen elämän eri vaiheissa.

Seminaariin osallistuu yli 1 300 asiantuntijaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Liikkumattomuuden haasteita ratkotaan juuri niiden henkilöiden kesken, jotka ovat läsnä ihmisten arjessa elämänkaaren eri vaiheissa. Mukana on muun muassa varhaiskasvatuksen, opetusalan ja vanhustyön ammattilaisia, kuntien henkilöstöä, työhyvinvointi- ja järjestötoimijoita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Liikunnan terveyshyödyt tiedostetaan – silti liikutaan liian vähän

Liikunta kohottaa kuntoa ja tukee terveyttä, mutta se vahvistaa myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Liikunnan on todettu edistävän oppimista ja ajattelutaitoja, vahvistavan minäkäsitystä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä lisäävän työ- ja opiskelukykyä ja vähentävän uupumusta.

Kuntoliikkujien määrä on kasvanut, mutta samalla on kasvanut myös liikkumattomien määrä. Liikunnan hyödyt tiedostetaan ja tunnistetaan, mutta edelleen jopa kaksi kolmasosaa hyötyisi liikunnan lisäämisestä. Passiivinen, istuva elämäntapa on yleistynyt eikä yhteiskuntamme rohkaise arjen aktiivisuuteen. Lasten ja nuorten kunto sekä fyysinen toimintakyky ovat heikentyneet hälyttävästi ja työelämässä koetaan enemmän uupumusta. Kasvavalta vanhusväestöltä puuttuvat yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet.

Miten liikuntatottumukset rakentuvat lapsesta nuoreksi aikuiseksi? Miten tukea lapsen rauhoittumistaitoja hektisessä digiajassa? Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää ja mitä se meiltä vaatii? Mikä on fyysisen kunnon merkitys työssä jaksamisessa? Voiko uupumusta enää tarkastella erikseen työssä ja vapaa-ajalla? Miten lisätään iäkkäiden liikkumista? Miten liikkuminen tukee muistia ja ennaltaehkäisee muistisairauksien syntymistä? Millainen arkiympäristö rohkaisee eri ikäisiä liikkumaan? Mikä on liikunnan rooli tulevaisuuden muuttuvissa kunnissa ja maakunnissa?

Seminaarissa puhujina ovat mm.

Pippa Laukka, urheilulääkäri, Hintsa Performance Oy
Työuupumus on usein elämänuupumusta – nämä muutokset auttavat
Vähäinen liikunta voi surkastuttaa lihasten lisäksi aivot – muistin kannalta liikkuminen on yhtä tärkeää kuin pänttäys

Maaret Kallio, psykoterapeutti
Inhimillisiä kohtaamisia itsen ja toisen äärellä

Ilkka Halava, tulevaisuustutkija, Prime Frontier Oy, Future Works Oy
Työntekemisen uudet mallit

Juha Siltala, professori, Helsingin yliopisto
Työmarkkinoiden tasapainottomuus ja ihmisten tasapainopyrkimys

Marco Steinberg, julkishallinnon konsultti, Snowcone & Haystack
Mitään uutta ei synny vanhan tai olemassa olevan uudelleen muotoilemisesta

Roman Schatz, kirjailija
Roudasta rospuuttoon – liikuntaa kansallismaisemassa

Kaisa Vuorinen, erityisopettaja, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
Huomaa hyvä lapsessa ja innosta liikkumaan!

Terhi Huovinen, lehtori, Jyväskylän yliopisto
Piritta Asunta, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto
Tukea tarvitsevat lapset Liikkuvissa kouluissa

Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija
Lasten ylipaino – keskity olennaiseen

Marketta Kyttä, professori, Aalto-yliopisto
Arkiliikuntaa tukeva elinympäristö

Arto Pesola, tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
Miksi istuminen on vaarallista – ja mitä hyötyä istumisen vähentämisestä on myös liikunnan harrastajalle?

Markku Partinen, neurologi, VitalMed Helsingin Uniklinikka
Uniterveys osana elintapaohjausta

Pilvikki Absetz, dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Vahvaksi vanhana – mistä kipinä itsestä huolehtimiseen?

Jenni Kulmala, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Muistisairauksien ennaltaehkäisy – tutkimustiedosta käytännön toimiin

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Emma-Reetta Hämäläinen
tiedottaja, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
emma-reetta.hamalainen(a)likes.fi
040 162 9095

Martta Walker
tiedottaja, LIKES-tutkimuskeskus
martta.walker(a)likes.fi
0400 968 646

Seminaarin verkkosivut osoitteessa www.liikkuenlapielaman.fi.

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma on varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Ohjelma tarjoaa konkreettisia askelmerkkejä fyysisesti aktiivisen oppimisympäristön sekä toimintakulttuurin luomiseen. Toimintaa toteutetaan oman yksikön lähtökohdista, pienten askelten ideologialla sekä jatkuvan kehittämisen mallia hyödyntäen.

Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena ovat aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Liikkuvaksi kouluksi on rekisteröitynyt yli 80 % kaikista Suomen peruskouluista. Vuonna 2017 toiminta laajentui toiselle asteelle ja korkeakouluihin; Liikkuva opiskelu -toiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä. Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalla on keskeinen, valtakunnallinen koordinoiva rooli työikäisen väestön terveysliikuntaan liittyvissä toimenpiteissä. KKI-ohjelmalle on luonteenomaista terveysliikunnan verkostojen luominen, ylläpito ja kehittäminen. Tavoitteena on arkisen liikkumisen, liikunnan harrastamisen ja terveellisten ruokailutottumusten sekä arkiliikkumista suosivan ympäristön avulla lisätä työikäisen väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa lisätään liikuntaan ohjausta, voima- ja tasapainoharjoittelua sekä ulkoilua mentoroinnin ja koulutuksen avulla. Kohderyhmänä on jossain määrin toimintakyvyltään heikentyneet, mutta vielä itsenäisesti kotona asuvat ikäihmiset (75+). Työtä tehdään jo 175 kunnassa yhteistyössä kunnan eri toimialojen, järjestöjen ja ikäihmisten kanssa. Ohjelmaa koordinoi Ikäinstituutti.

 
Jaa sivu: