Liikunnan ja urheilun toimialan muutokset edellyttävät valtionohjauksen uudistamista

Verkostomainen toimintatapa on liikunnan ja urheilun toimialalla erittäin yleinen. Verkostotoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Erityisesti valtionohjauksen näkökulmasta verkostoille määritellyt tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta vaativat kehittämistä. Tulokset selviävät juuri valmistuneesta, opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen teettämästä asiantuntijaselvityksestä, joka koskee liikunnan ja urheilun verkostojen ja ohjelmien valtionohjausta.

Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa erilaisia liikunnan ja urheilun toimialan verkostoja ja niiden valtionohjausta. Tapausesimerkkeinä olivat valtiojohtoinen Liikkuva koulu -ohjelma sekä Olympiakomitean koordinoimat verkostot, jotka toimivat pääsääntöisesti kansalaisjärjestöjen toimintamalleja noudattaen. Toimintamallien vertailulla haettiin erilaisia vaihtoehtoisia toteutusmalleja, joita opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualue voi jatkossa hyödyntää vaikuttavamman liikunta- ja urheilujärjestelmän valtionohjauksen tueksi. Selvitys on julkaistu LIKES-tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja.

– Tulokset osoittavat yksiselitteisesti verkostotyön ja -toiminnan tarpeellisuuden, joka samalla kertoo myös liikunnan ja urheilun toimialan halusta tehdä työtä verkostomaisesti. Verkostotyöhön näyttää kuitenkin liittyvän paljon epäjohdonmukaisuutta ja suunnittelemattomuutta, mikä heikentää verkostoihin osallistuvien ihmisten ja organisaatioiden sitoutumista, toteaa selvityksen toinen tekijä, yliopistonlehtori Kati Lehtonen.

Valtionohjauskäytännöt verkostomaisessa toimintatavassa

Valtiojohtoisen Liikkuva koulu -ohjelman etuna on ollut valtion omien avustuskäytänteiden hyödyntäminen valmiina resurssiohjausmekanismina. Tämä tuo kuitenkin suurta epävarmuutta siihen, mihin toiminta perustuu rahoituksen päätyttyä. Kansalaisjärjestöjen vahva autonominen asema ja omat toimintaorientaatiot heikentävät Olympiakomitean koordinoimien verkostojen toimintaa. Tämän lisäksi Olympiakomitean verkostot hajaantuvat hyvin laajasti liikunnan ja urheilun toimialalle, mikä voi heikentää verkostojen koordinaatiomahdollisuutta.

– Tulevaisuutta ajatellen yksi merkittävä kysymys on myös se, pystyykö valtionhallinto liikunnan ja urheilun toimialalla muovaamaan omia valtionohjauskäytänteitään tukemaan paikallistason toimintaa kunnissa ja kaupungeissa, arvioi professori Jari Stenvall. – Kyse on siten laajemmasta tarpeesta lisätä valtion- ja paikallishallinnon vuoropuhelua.

Selvitykseen haastateltiin liikuntajärjestöjen, valtion liikuntahallinnon ja Liikkuva koulu -ohjelman henkilöstöä (n=18). Tämän lisäksi valtionavustusta saaville valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille tehtiin kysely (n=80). Asiantuntijaselvitys on luettavissa LIKESin julkaisuhakemistossa: www.likes.fi/julkaisut.

Lisätietoja

Lehtonen, Kati & Stenvall, Jari 2019. Asiantuntijaselvitys liikunnan ja urheilun verkostojen ja ohjelmien valtionohjauksesta. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 365. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus.

Lehtonen Kati

Tutkija

Puhelin 0400 932 737
Sähköpostiosoite
Osoite LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
Asiantuntemus kansalais- ja järjestötoiminta, liikuntapolitiikka, liikunnan valtionavustusjärjestelmät, huippu-urheilu ja -valmennus, seuranta ja arviointi, seuratuki

Jari Stenvall, p. 040 8284 350

 
Jaa sivu: