välitunnilla liikkuvilla paremmat sosiaaliset suhteet

Viimeaikaista keskustelua on sävyttänyt huoli suomalaisten peruskoululaisten hyvinvoinnista ja motivaatiosta. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan välituntiliikunta tarjoaa mahdollisuuden kouluviihtyvyyden lisäämiseen. Välituntia voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä oppiaineista, sillä oppilaat viettävät enemmän aikaa välitunneilla kuin minkään muun oppiaineen tunneilla.

Välitunneilla oppilaat voivat oppia sosiaalisia taitoja vapaassa leikissä ja liikuntatilanteissa. Liikkuva koulu -ohjelman myötä on pyritty lisäämään oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana ja tämä on herättänyt kiinnostusta myös siihen, miten liikuntaan osallistuminen koulupäivän aikana vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja viihtyvyyteen.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan välituntiliikuntaan osallistumisella on myönteinen yhteys oppilaiden kokemiin sosiaalisiin tekijöihin koulupäivän aikana. Mitä enemmän oppilaat osallistuvat välituntiliikuntaan, sitä paremmiksi he kokevat vertaissuhteensa koulussa.

– Vertaissuhteilla tarkoitetaan oppilaan kokemuksia muun muassa siitä, miten helposti he tulevat toimeen koulukavereiden kanssa, autetaanko luokkakavereita vaikeissa tilanteissa ja miten ryhmässä työskentely onnistuu luokassa, tutkija Henna Haapala LIKES-tutkimuskeskuksesta selventää.

Tutkimuksessa lähes 1500 neljännen, viidennen, seitsemännen ja kahdeksannen luokan oppilasta arvioi välituntiliikkumistaan ja koulussa kokemiaan sosiaalisia tekijöitä, eli vertaissuhteita, yhteenkuuluvuutta ja kouluilmapiiriä. Tutkimuksessa selvisi, että ne alakouluikäiset oppilaat, jotka liikkuvat välituntien aikana paljon, kokivat enemmän yhteenkuuluvuutta kuin vähemmän liikkuvat. Yhteenkuuluvuutta kokevat oppilaat tuntevat tulleensa kuulleeksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi ja olonsa turvalliseksi. Lisäksi erityisesti alakouluikäiset paljon välitunneilla liikkuvat tytöt kokivat koulun ilmapiirin myönteisemmäksi kuin vähemmän liikkuvat.

– Osallistuminen välituntiliikuntaan tarjoaa oppilaille mahdollisuuden edistää myönteisiä sosiaalisia suhteita ja kouluilmapiiriä, pohtii tutkija Haapala. Hyvät sosiaaliset suhteet ja positiivinen kouluilmapiiri puolestaan saattavat tukea oppimista, motivaatiota, koulutyöstä suoriutumista sekä viihtyvyyttä koulupäivän aikana.

Lisätietoja:

Tutkija, LitM, Henna Haapala, LIKES-tutkimuskeskus [henna.haapala (at) likes.fi, p. 020 762 9514].

Tutkimus on osa väitöstutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka Liikkuva koulu -ohjelmassa vuosina 2010─2012 mukana olleet koulut onnistuivat pyrkimyksissään lisätä fyysistä aktiivisuutta koulupäivään ja sen yhteyteen. Lue lisää tutkimuksesta ja muista aiheeseen liittyvistä tutkimustuloksista.

Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa aktiivinen ja viihtyisä koulukulttuuri niin, että jokainen koulu saa itse suunnitella ja toteuttaa, miten koulupäivään lisätään liikettä. Liikkuvissa kouluissa esimerkiksi istutaan vähemmän, opetusta tuetaan toiminnallisin menetelmin ja oppilaat otetaan mukaan suunnitteluun ja toimintaan. www.liikkuvakoulu.fi

Taustamateriaali pdf-muodossa

Alkuperäisartikkeli:
Henna L. Haapala, Mirja H. Hirvensalo, Kaarlo Laine, Lauri Laakso, Harto Hakonen, Anna Kankaanpää, Taru Lintunen, Tuija H. Tammelin. 2014. Recess physical activity and school-related social factors in Finnish primary and lower secondary schools: cross-sectional associations. BMC Public Health, 14:1114.

 
Jaa sivu: