Valtakunnan tason toimenpiteet liikunnan edistämiseksi

Vuonna 2015 voimaan tulleessa uudessa liikuntalaissa (390/2015) [33] säädetään liikunnan edistämisestä valtionhallinnossa. Lain keskeisinä tavoitteina on mm. edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä ja lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Lasten ja nuorten liikunta on liikuntapolitiikan strateginen painopiste. Lisäksi valtio rahoittaa valtakunnallisia lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta edistäviä ohjelmia.

Tuloskortti 2016 

Arviointi B (61–80 %) perustuu siihen, miten valtionhallinto luo Suomessa edellytyksiä lasten ja nuorten liikkumiselle.

Liikuntapolitiikan yleinen johtaminen, yhteensovittaminen ja kehittäminen kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Valtion liikuntamääräraha vuonna 2015 oli 148 miljoonaa euroa (28 €/asukas). Lasten ja nuorten liikunta on jo pitkään ollut valtion liikuntapolitiikan painopiste. Se on myös huomioitu lukuisten valtionavustusmuotojen painopisteenä. Näitä ovat mm. liikuntaa edistävien järjestöjen avustaminen, liikuntapaikkarakentaminen tai liikuntatieteellinen tutkimus. Lisäksi lasten ja nuorten liikuntaan myönnettiin kohdennettua tukea vuosina 2012–2014 5,4–9 M€. [36]

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhteistoiminnan koordinoinnista ja on laatinut yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Liikunnan aseman vahvistaminen perusterveydenhuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on koettu keskeiseksi kehitystarpeeksi erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien tavoittamiseksi. [37]

Fyysisen aktiivisuuden edistäminen on kirjattu elokuussa 2016 voimaan astuviin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Niiden mukaan kaikki 5.- ja 8.-luokkalaiset osallistuvat fyysisen toimintakyvyn mittauksiin (Move!) ja tuloksia voidaan hyödyntää oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi liikunnanopetuksessa ja terveystarkastuksissa [38]. Vuoden 2016 aikana valmistellaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, joissa huomioidaan fyysisen aktiivisuuden näkökulma.

Suomen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu tunnin päivässä. Liikkuva koulu -ohjelmaan kohdennetaan kunnille erillistä määrärahaa yhteensä 21 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Suosituksia

• Eri ministeriöiden ja hallinnonalojen yhteistyötä tulee lisätä, koska merkittävä osa lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista toimenpiteistä tehdään varsinaisen liikuntapolitiikan ulkopuolella.
• Liikkumisen edistäminen tulee huomioida kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erityisesti lasten ja nuorten osalta.

Tietotarpeita

• Säädös- ja kannustejärjestelmien vaikutuksia lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen tulee arvioida.
• Valtiollisten tukien ohjautumisesta ja vaikutuksista lasten ja nuorten liikuntaan tarvitaan tietoa.

 
Jaa sivu: