organisoitu liikunta ja urheilu

Organisoitu liikunta ja urheilu on merkittävä osa päivän fyysisestä aktiivisuudesta osalle suomalaislapsista ja -nuorista. Organisoidulla liikunnalla ja urheilulla tarkoitetaan seurojen, kuntien,yhdistysten, yritysten ja muiden vastaavien tahojen järjestämiä liikuntaharrastuksia.

Tuloskortti 2016

Arviointi C (41–60 %) perustuu tulokseen, jonka mukaan 46 prosenttia 7–19-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu urheiluseuroissa vähintään kerran viikossa. Pojat (51 %) osallistuvat seuratoimintaan tyttöjä (41 %) useammin. [28] Alle kouluikäisten lasten osallistumisesta urheiluseurojen ohjattuihin harjoituksiin ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Kevään 2016 kyselyn mukaan 3–6-vuotiaista lapsista 57 prosenttia osallistuu vanhempien mukaan johonkin ohjattuun liikuntaharrastukseen [16].

Seuratoimintaan osallistuminen vähenee iän myötä. Kun 7–14-vuotiaista tytöistä 49 prosenttia ja pojista 61 prosenttia liikkuu viikoittain urheiluseuroissa, 15–19-vuotiaista mukana on enää noin kolmannes [28]. Alle 14-vuotiaiden ikäryhmässä aktiivisimpia seuratoimintaan osallistujia ovat 11–12-vuotiaat. Heistä noin 60 prosenttia osallistuu seurojen harjoituksiin, pojat tyttöjä yleisemmin. 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä ei ole juurikaan eroja ikäryhmien tai sukupuolten välillä. [31,32]

Liikunta-alan yritysten järjestämään organisoituun liikuntaan osallistuu viikoittain 40 prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista esimerkiksi tanssiopistoissa ja ratsastustalleilla. Organisoitua liikuntaa järjestävät myös muut toimijat, kuten partio, seurakunnat ja kyläyhdistykset, joiden liikuntaa sisältävään toimintaan osallistuu viikoittain 27 prosenttia 9–15-vuotiaista. [14]

Koulun kerhotoiminta mahdollistaa matalan kynnyksen liikuntaharrastuksen kaikille oppilaille, taustasta riippumatta. Kerhotoimintaa järjestetään pitkien välituntien aikana tai koulupäivän jälkeen. Lähes puolet (47 %) peruskouluista ilmoittaa järjestävänsä liikunnallista kerhotoimintaa koulupäivän yhteydessä [25], ja 23 prosenttia 9–15-vuotiaista ilmoittaa osallistuvansa koulun liikuntakerhoon viikoittain [14].

Suosituksia

• Taloudellista tukea tulee ohjata laaja-alaisemmin niille lasten ja nuorten parissa toimiville järjestöille ja yhdistyksille, jotka järjestävät harrasteliikuntaa.
• Myös urheiluseuroissa harrastavien lasten ja nuorten riittävään kokonaisaktiivisuuteen ja monipuoliseen liikkumiseen tulee kiinnittää huomiota.
• Seuratoimintaan osallistumisen maksuja ja kustannusrakennetta tulee arvioida kriittisesti, koska harrastamisen korkea hinta voi olla esteenä joidenkin lasten ja nuorten seuratoimintaan osallistumiselle.

Tietotarpeita

• Olisi tarpeen selvittää mitkä tekijät motivoivat lapsia ja nuoria osallistumaan seuratoimintaan ja toisaalta mitkä tekijät ovat toiminnasta poisjäämisen taustalla.
• Ajantasainen ja yhdenmukainen tieto eri lajien kulurakenteesta auttaisi kohdentamaan toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi.
• Koulujen liikunnallisesta kerhotoiminnasta ja sen järjestäjistä tarvitaan tietoa.
 
Jaa sivu: