kuntatason päätöksenteko ja rakennettu ympäristö 

Kuntien päätöksillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten liikunnan mahdollistamisessa. Kunnat mm. järjestävät liikuntapalveluja, tukevat kansalaistoimintaa, maksavat liikuntapaikkamaksuja, rakentavat lähiliikuntapaikkoja ja ylläpitävät kevyen liikenteen väyliä. Kuntien vastuu liikunnan edistämisestä perustuu liikuntalakiin (Liikuntalaki 390/2015, 5§) [33].

Tuloskortti 2016

Arviointi B (61–80 %) perustuu tulokseen, jonka mukaan 63 prosenttia kunnista on käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassa. Liikunnan edistämistä käsitellään aiempaa yleisemmin myös eri hallinnonalojen toimialakohtaisissa suunnitelmissa: esimerkiksi 78 prosenttia kunnista raportoi, että liikunnan edistämistä on käsitelty sivistystoimen asiakirjoissa. Lisäksi 62 prosenttia kunnista on tehnyt suunnitelman lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi. [34]

Kunnat järjestävät osan lasten liikuntapalveluista: esimerkiksi kerhoja, kursseja, uimakouluja, leirejä ja tapahtumia. Kunnat myöntävät avustuksia liikuntaa järjestäville urheiluseuroille ja yhdistyksille sekä tarjoavat mahdollisuuden käyttää liikuntapaikkoja. Kunnista 65 prosenttia tarjosi koulujen liikuntasalit maksutta lasten ja nuorten seuravuoroihin. Urheilu- ja pallokentät olivat pääosin maksuttomia lasten ja nuorten harjoitusvuoroihin: 78 prosenttia kunnista ei peri lainkaan maksua ja pienen maksun perii 12 prosenttia kunnista. [34]

Kunnat ylläpitävät myös kevyen liikenteen väyliä, jotka mahdollistavat aktiivisen arkiliikkumisen. Suomessa on 33 000 liikuntapaikkaa (9,3 liikuntapaikkaa/1 000 asukasta), joista noin 75 prosenttia on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia. Kunnat käyttävät liikuntaan vuosittain yli 800 miljoonaa euroa, ja kuntien liikuntatoimi työllistää noin 5 000 työntekijää. Liikuntapaikkarakentamisen painopiste on viime vuosina ollut lasten ja nuorten liikuntaympäristöjen kehittäminen. [35]

Suosituksia

• Liikuntalakiin kirjattuja vaatimuksia ovat kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuraaminen sekä kuntalaisten kuuleminen. Kuntien tulee ottaa käyttöön näihin kehitettyjä menetelmiä.
• Seurantatieto lasten ja nuorten liikunnasta tulee raportoida luottamushenkilöille päätöksenteon pohjaksi.
• Lapsia ja nuoria tulee kuulla heille suunnattujen liikuntapalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Tietotarpeita

• Tarvitaan tietoa siitä, miten paljon lapsia ja nuoria osallistuu kunnan järjestämään liikuntatoimintaan.
• Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, mikä osuus kuntien seuratuesta ohjautuu lasten ja nuorten liikunnalle.
• Lähiliikuntapaikkojen käytöstä ja vaikutuksesta lasten ja nuorten liikkumiseen tarvitaan tutkittua tietoa.
 
Jaa sivu: