koulu liikkumisen mahdollistajana

Koululla on merkittävä rooli lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa. Lasten ja nuorten päivittäisestä reippaasta liikunnasta 34 prosenttia ja paikallaanolosta 47 prosenttia kertyy koulupäivän aikana. Koulupäivästä suurin osa ollaan paikallaan: liikkumatonta aikaa kertyy alakoululaisilla 39 minuuttia ja yläkoululaisilla 46 minuuttia jokaista 60 minuuttia kohti [11]. Fyysistä aktiivisuutta koulupäivään tuovat etenkin liikuntatunnit, välitunnit ja opetusmenetelmistä riippuen myös oppitunnit.

Tuloskortti 2016 koulu

Arviointi B (61–80 %) perustuu valtakunnallisessa Liikkuva koulu -ohjelmassa mukana olevien peruskoulujen määrään (1575; 62 % kouluista) toukokuussa 2016 [20]. Koulun roolia lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä korostaa se, että peruskoulun toimenpiteet tavoittavat koko ikäluokan.

Liikunnanopetuksen tuntimäärä ei ole Suomessa erityisen korkea. Perusopetuksessa kaikille yhteisiä liikuntatunteja on keskimäärin 100 min/vk. Yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on useimmiten tarjolla myös valinnaista liikuntaa. Liikunta on koulun suosituimpia oppiaineita: 9. luokan pojista 78 prosenttia ja tytöistä 65 prosenttia kertoo pitävänsä koululiikunnasta. [21] Yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa yli 80 prosenttia liikunnanopettajista on päteviä [22]; alakoulujen liikuntaa opettavien pätevyydestä ei ole tarkkaa tietoa.

Välituntiliikunnan määrä laskee iän myötä. Alakoululaisista lähes kaikki viettävät välitunnit pääsääntöisesti ulkona (5. lk.: 96 %) ja useimmat liikkuvat ainakin kevyesti välitunneilla (5. lk.: 58 %). Yläkoululaisista välitunneilla menee ulos alle puolet oppilaista (9. lk.: 43 %) ja kevyeen liikuntaan osallistuu vain 15 prosenttia. Pojat liikkuvat välitunneilla enemmän kuin tytöt kaikilla luokkatasoilla. [23]

Pitkä toimintavälitunti koulupäivän keskellä ja oppilaiden itse suunnittelema ja järjestämä toiminta ovat tyypillisiä keinoja välituntiaktiivisuuden lisäämiseksi. Suomen kouluista 55 prosentissa on käytössä pitkä noin 30 minuuttia kestävä toimintavälitunti [24]. Oppilaat toimivat välituntitoiminnan vertaisohjaajina joka toisessa koulussa [25] ja neljännes 9–15-vuotiaista osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun [14].

Suosituksia

• Oppilaita tulee kannustaa ulkoiluun ja liikkumiseen välitunneilla.
• Jatkuvaa istumista on hyvä tauottaa oppitunneilla toiminnallisin opetusmenetelmin.
• Oppilaat tulee ottaa mukaan liikkuvamman koulupäivän suunnitteluun ja toteutukseen.
• Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tulee kehittää osaamista, jota tarvitaan fyysisen aktiivisuuden edistämisessä ja koko koulun toimintakulttuurin kehittämisessä.
• Liikunnanopetuksen laatu tulee turvata myös alakouluissa lisäämällä luokanopettajien liikuntapedagogista koulutusta ja keskittämällä liikunnanopetus siihen erikoistuneille opettajille.

Tietotarpeita

• Tarvitaan tutkittua tietoa tehokkaista tavoista liikunnan lisäämiseksi ja istumisen vähentämiseksi kouluissa.
• Toiminnallisen oppimisen menetelmistä ja niiden vaikutuksesta oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen ja oppimistuloksiin tarvitaan lisää tutkimustietoa.
• Alakoulujen liikunnanopetuksesta ja opettajien pätevyystilanteesta puuttuvat kattavat, valtakunnalliset selvitykset.
• Uusien opetussuunnitelman perusteiden toteutumista liikunnanopetuksen käytännöissä tulee selvittää sekä opettajien että oppilaiden näkökulmista.

 
Jaa sivu: