istuminen ja paikallaanolo

Istumisella ja paikallaanololla tarkoitetaan fyysisesti passiivisesti vietettyä aikaa hereilläoloaikana. Kansainvälisesti puhutaankin jo istuvasta tai liikkumattomasta elämäntavasta, joka on Maailman kansanterveysjärjestö WHO:n mukaan suuri terveysriski länsimaissa. Suomessa lapset tottuvat istuvaan elämäntapaan päiväkodissa ja koulussa. Tietokoneen ja television ääressä vietetty aika eli ns. ruutuaika lisää suomalaislasten ja -nuorten paikallaanoloa kilpaillen usein fyysisesti aktiivisten toimintojen kanssa.

Tuloskortti 2016 istuminen

Arviointi D (21–40 %) kuvaa niiden lasten ja nuorten osuutta, joille ruutuaikaa kertyy fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisesti korkeintaan kaksi tuntia päivässä useimpina päivinä viikossa. Vaikka ruutuajan käsite on älylaitteiden yleistyttyä ja niiden käytön monipuolistuttua tullut ongelmalliseksi, ruutuaika on yhä enimmäkseen fyysisesti passiivista aikaa, joka vähentää liikkumista.

Alle kouluikäisten ruutuaika on valtaosin kohtuullista: vanhempien arvion perusteella 97 prosenttia 3–6-vuotiaista käyttää viihdemediaa enintään kaksi tuntia arkipäivisin ja 83 prosenttia viikonloppuisin [16]. Tilanne muuttuu iän myötä: 9-15-vuotiaista ruutuaikasuositus toteutuu joka päivä ainoastaan neljällä prosentilla ja vähintään viitenä päivänä viikossa 25 prosentilla [14]. Ruutujen ääressä vietetään enemmän aikaa viikonloppuisin kuin arkena [9]. Pojat viettävät ruudun ääressä enemmän aikaa kuin tytöt sekä arkipäivinä että viikonloppuna [9,12]. Ero näkyy selvimmin pelaamisessa: puolet pojista mutta vain 11 prosenttia tytöistä ilmoittaa 11–15 vuoden iässä pelaavansa tietokone- tai konsolipelejä arkipäivisin vähintään kaksi tuntia päivässä [8].

Uusimmissa tutkimuksissa paikallaanoloa on mitattu kiihtyvyysanturein, koska istumisen ja paikallaanolon määrää on vaikea tiedostaa ja mitata kyselyn avulla. Kiihtyvyysantureilla mitattuna paikallaan vietetty aika on 3–6-vuotiailla keskimäärin 5,5 tuntia päivässä [10]. Koululaisista 1.–6.-luokkalaiset ovat paikallaan 6,4 tuntia päivässä (65 % hereilläolo-ajasta) ja 7.–9.-luokkalaiset 8,2 tuntia (71 % hereilläoloajasta).Kaikesta paikallaanolosta 47 prosenttia kertyy koulussa. [11]

Suosituksia

 • Tietokoneet, pelaaminen ja älypuhelimet kuuluvat lasten ja nuorten maailmaan. Ne voivat kuitenkin hallita ajankäyttöä liiaksi ja passivoida. Vanhempien tehtävä on asettaa rajat liian runsaalle ja iltamyöhäiselle television katselulle ja älylaitteiden käytölle.
• Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia työskennellä seisten ja tauottaa istumista myös oppituntien aikana.

Tietotarpeita

• Tarvitaan lisää tietoa ja menetelmiä lasten ja nuorten runsaan istumisen vähentämiseksi.
• Istumisen vähentämisen ja kevyen liikkumisen lisäämisen vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin tarvitaan tutkimustietoa.
• Digitaalisen tekniikan käyttö on muuttunut radikaalisti. Liikunnan edistämisessä tarvitaan lisää tietoa teknologian käyttötapojen vaikutuksista fyysiseen passiivisuuteen sekä toisaalta niiden mahdollisuuksista fyysiseen aktiivisuuteen kannustamisessa.

 

 
Jaa sivu: