fyysinen kokonaisaktiivisuus

Fyysinen kokonaisaktiivisuus pitää sisällään kaiken päivän aikana kertyvän liikkumisen, kuten harrastukset, omatoimisen liikunnan ja leikin, koululiikunnan ja arjen hyötyliikunnan. Suosituksen mukaan kouluikäiselle lapselle tai nuorelle tulisi kertyä fyysistä aktiivisuutta vähintään tunti joka päivä.

Tuloskortti 2016

Arviointi D (21–40 %) kuvaa niiden lasten ja nuorten osuutta, jotka liikkuvat minimisuosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä reippaasti. Pojat ovat aktiivisempia kuin tytöt, ja aktiivisuus vähenee iän myötä [7–9]. Fyysistä aktiivisuutta on tutkimuksissa mitattu kyselyin ja objektiivisesti kiihtyvyysanturein.

Vuosina 2010–2015 tehtyjen kiihtyvyysanturimittausten perusteella 16–59 prosenttia 3–15 -vuotiaista lapsista liikkuu vähintään 60 minuuttia päivässä [9–13]. Minimisuositus täyttyi 29 prosentilla 3-vuotiaista lapsista [10], 49 prosentilla alakoululaisista (40 % tytöistä, 59 % pojista) ja 18 prosentilla yläkoululaisista (16 % tytöistä, 22 % pojista)[11]. Tulokset olivat samansuuntaisia myös toisessa alakoululaisten tutkimuksessa (35 %) [12,13]. Kouluikäiset liikkuvat viikonlopun päivinä vähemmän kuin arkipäivinä [9].

Keväällä 2016 kerätyn kyselyaineiston perusteella 32 prosenttia 9–15-vuotiaista (28 % tytöistä, 37 % pojista) liikkuu vähintään tunnin päivässä joka päivä [14]. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Liikkuva koulu -tutkimuksessa (21 %) [15] ja Naantalin tutkimuksessa (23 %) [12] sekä WHO-Koululaistutkimuksessa, jonka mukaan 23 prosenttia tytöistä ja 33 prosenttia pojista liikkuu 11–15-vuotiaana suosituksen mukaan [8].

Suosituksia

• Suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista tarvitsee enemmän liikuntaa eri muodoissaan, jotta minimitavoite tunti liikuntaa päivässä toteutuisi.
• Lasten ja nuorten arjen aktiivisuutta tulee tukea monin tavoin. Jokainen vartti vaikuttaa: 15 minuuttia lisää liikuntaa päivittäin tarkoittaa vuodessa jo yli 90 tunnin liikunnan lisäystä.
• Liikkumisen edistämisen tulee kohdistua erityisesti vähiten liikkuviin lapsiin ja nuoriin, joille liikunnan lisäämisellä on suurin terveydellinen merkitys.
• Kaikki aikuiset lapsen tai nuoren elämässä, mm. kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa ovat tärkeitä liikkumisen mahdollistajia.

Tietotarpeita

• Tarvitaan tietoa fyysisen aktiivisuuden muutoksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä lapsuudessa ja nuoruudessa.
• Erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja ja niiden vaikutusten arviointia.
• Fyysisen aktiivisuuden valtakunnallinen seurantajärjestelmä puuttuu alle kouluikäisiltä ja lisäksi tarvitaan objektiivisiin mittauksiin perustuvaa seurantatietoa kaikenikäisten lasten ja nuorten osalta.

 
Jaa sivu: