Talvipyöräilyyn kaivataan rohkaisua

Monet koululaiset siirtyvät talvella auton kyytiin

Suomalaiskoululaiset kulkevat koulumatkansa pääosin kävellen ja pyöräillen, jos matka on kohtuullinen ja reitti vanhempien mielestä turvallinen. Koulumatkoista kertyy monelle oppilaalle merkittävä osa päivän fyysisestä aktiivisuudesta ja usein se on kavereitten kanssa vietettyä aikaa. Tilanne kuitenkin muuttuu talvella: Moni jättää pyörän varastoon ja siirtyy kävelemään. Yhä useampi siirtyy talvisin auton kyytiin ja menettää koulumatkan kulkemisen hyödyt.

Tulokset julkaistiin juuri kylmien maiden erityispiirteitä tarkastelevassa International Journal of Circumpolar Health -lehdessä. Koulumatkojen kulkemista tarkasteltiin Liikkuva koulu -tutkimuksessa vuosina 2012–2015. Mukana oli 5 107 oppilasta 45 koulusta.

Suuria eroja koulujen välillä

- Etäisyys on luonnollisesti suurin koulumatkojen kulkutapaa selittävä tekijä: 97 % alakoululaisista kulkee aktiivisesti alle kilometrin koulumatkan, mutta yli viiden kilometrin päästä kouluun kulkee aktiivisesti enää joka kuudes. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin alle viiden kilometrin koulumatkojen kulkemista, selittää tutkija Jouni Kallio LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Koulumatkojen kulkemisessa on suuria eroja koulujen välillä. Joissain tutkimuskouluissa koulumatkat kuljettiin yhtä aktiivisesti talvella kuin sulan maan aikaankin. Toisissa kouluissa taas jopa yli puolet oppilaista siirtyi talven tullen auton kyytiin.

- Tutkimus toteutettiin oppilaskyselyllä eikä tutkimus kerro suoraan syitä siihen, mistä näin suuret erot johtuvat. Koulumatkojen kulkutavastahan päättävät oppilaat ja heidän vanhempansa, mutta koulujen toimintakulttuuri ja ympäristötekijät voivat osaltaan vaikuttaa kulkutapoihin, Kallio pohtii.

Talvipyöräily mahdollisuutena

- Talvi näyttää vähentävän erityisesti pyöräilyä. Talvipyöräilyn suosio on aikuisten keskuudessa kasvanut, ja esimerkiksi Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä talvipyöräilyä. Talvipyöräily voisi olla mukava itsenäinen liikkumistapa myös monelle koululaiselle, Kallio ehdottaa.

- Talvisin tyttöjä kuljetetaan kouluun useammin kuin poikia. Osittain tämä selittyy sillä, että pojat pyöräilevät varsinkin talvisin kouluun mieluummin kuin tytöt, ja pyörällä ehtii kouluun pitemmästäkin matkasta nopeammin kuin kävellen. Olisi mielenkiintoista selvittää, mitä muita syitä tämän ilmiön taustalla on.

Koulut voivat tukea talvipyöräilyä järjestämällä esimerkiksi talvipyöräilyn teemapäiviä vaikkapa yhdessä paikallisten pyöräilyseurojen ja poliisin kanssa. Turvallisuusnäkökohdat, kuten nastarenkaat ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito tulee huomioida. Koulumatkojen turvallisuuden parantaminen vaikuttaa koulumatkojen kulkutapoihin ympäri vuoden.

- Kouluiässä opitut arkiliikkumisen tavat ovat monesti pohjana koko elämän mittaisille liikkumisen tavoille. Siksikin kyseessä on oppilaiden hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia, vaikka koulumatkojen aktiivisella kulkemisella on toki paljon välittömiäkin hyötyjä, Kallio huomauttaa.

Lisätietoja

Kallio Jouni

Tutkija

Puhelin 020 762 9528
Sähköpostiosoite
Osoite LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
Asiantuntemus fyysisen aktiivisuuden tutkimus, biomekaniikka, fysiologia, tiedeviestintä, Liikkuva koulu

Alkuperäisjulkaisu: Jouni Kallio, Salla Turpeinen, Harto Hakonen & Tuija Tammelin: Active commuting to school in Finland, the potential for physical activity increase in different seasons. International Journal of Circumpolar Health, 75.

Diaesitys vapaaseen käyttöön SlideSharessa.

Aineisto: Koulumatkojen aktiivista kulkemista on selvitetty Oppilaiden liikunta ja hyvinvointi - seurantatutkimuksessa, joka on osa Liikkuva koulu -ohjelman 2012–2015 seurantaa. Tutkimukseen osallistui 45 peruskoulun oppilaita luokilta 4–9. Tiedot kerättiin yhteensä 5 107 oppilaalta verkkokyselynä oppituntien aikana.

 
Jaa sivu: