Suomalaisen liikunnan ja urheilun Organisaatioverkostossa kapea ja staattinen valtaeliitti

 

Liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa samat toimijat ovat pitäneet hallussaan useita päätöksentekopositioita vuosikymmenestä toiseen. Verkosto on pysynyt osin muuttumattomana 1990-luvun alusta lähtien. Tulos ilmenee juuri julkaistusta verkostoanalyysiin perustuvasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin verkostoanalyysin avulla liikunnan keskusjärjestöjen ja liikuntapoliittisten työryhmien päällekkäisjäsenyyksiä vuosina 1993–2014. Verkostosta hahmottui seitsemän organisaatiota, joilla on ollut hallussaan eri vuosikymmeninä useita jäsenyyksiä. Valtaeliitti on kaventunut 1990-luvulta 2010-luvulle tultaessa, mutta yhä edelleen hyvin pienellä organisaatiojoukolla on käytössään kolmannes päätösvallasta.

- Tuloksista on tulkittavissa, että asemaa verkostossa ovat määrittäneet etenkin poliittinen aate, kielipolitiikka, urheilullinen menestys tai lajin harrastajamäärän kautta saavutettu valta-asema, kertoo Kati Lehtonen LIKES-tutkimuskeskuksesta.

- Esimerkiksi urheiluliikkeiden poliittinen kahtiajakautuminen porvarien ja työväen kesken ei missään nimessä päättynyt vuoteen 1993, jolloin SVUL:n ja TUL:n valtakausi keskusjärjestöinä päättyi ja perustettiin Suomen Liikunta ja Urheilu. TUL:n asema verkostossa alkoi heiketä vasta 2010-luvulla. Vastaavasti Paralympiakomitea nousi keskeisten organisaatioiden joukkoon vasta 2010-luvulla huolimatta siitä, että organisaatio perustettiin vuonna 1994.

Liikuntakulttuuri muuttuvassa maailmassa

Julkaistu tutkimus on osa Lehtosen väitöskirjakokonaisuutta, jossa tarkastellaan suomalaista liikunta- ja urheilujärjestelmää 2010-luvulla tapahtuneen urheilun muutosprosessin näkökulmasta.

Keskeisten päätöksentekopositioiden pysyvyys herättää kysymyksen rakenteellisten muutosten muodollisuudesta. Tutkimustulokset saavat Lehtosen pohtimaan laajemmin suomalaisen liikuntakulttuurin tulevaisuutta:

- Jos vuodesta toiseen samat organisaatiot pysyvät mielipidejohtajina, herää kysymys, miten uudet liikuntakulttuurin toimijat pääsevät mukaan tai haluavatko ne edes vaikuttaa tällaisessa organisaatioverkostossa. Sitäkin olisi syytä pohtia, miten ytimeltään staattinen liikunta- ja urheilujärjestelmä voi vastata yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamiin liikkumisen tapojen ja tottumusten uudistumiseen.

Lisätietoja

Lehtonen Kati

Tutkija

Puhelin 020 762 9519 tai 0500 460 162
Sähköpostiosoite
Osoite LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä
Asiantuntemus kansalais- ja järjestötoiminta, liikuntapolitiikka, liikunnan valtionavustusjärjestelmät, huippu-urheilu ja -valmennus, seuranta ja arviointi

Alkuperäisartikkeli: Lehtonen, Kati, Laine, Kaarlo & Itkonen, Hannu (2016): Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa. Hallinnon Tutkimus 35 (4), 304–320.

Taustamateriaali pdf-muodossa

Tutkimus on osa Lehtosen väitöskirjakokonaisuutta Suomalaisen liikunta- ja urheilujärjestelmän muutos 2010-luvulla.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Nuorisotutkimusverkoston ja LIKESin yhteishanketta Kentältä kabinetteihin: Liikunnan kansalaistoiminnan läpileikkaus (2014–2017), jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

 
Jaa sivu: